Suomi australialaisen silmin

Olemme nyt viettäneet kokonaisen vuoden tässä tuhansien järvien ja alkoholistien maassa. Tänä aikana olemme tehneet vain pari lyhyttä Välimeren matkaa. Alun uutuudentunteen jälkeen elämä alkoi tuntua taas oravanpyörältä. Elimme viikonlopusta viikonloppuun, viettäen illat telkkarin ääressä roskaa katsoen, päivät töissä ja salilla jumpaten, automarketeissa shoppaillen, Ilonasta viikonloppuna kotiin kontaten, päivien, viikkojen ja kuukausien alkaessa toistaa itseään. Silloin kun löytää itsensä katsovansa telkusta Big Brotheria ja Unelmien Paksua Poikamiestä, ja Persut on eduskunnassa, tuntuu kotimaasta pakeneminen ainoalta oikealta vaihtoehdolta.

DSC_1323 (800x405)

DSC_0524 (800x579)

Siispä, syksyn lehtien tippuessa maahan on niiden myötä myös meidän Nuuskamuikkusen tavoin aika vaihtaa maisemaa. Maailman tuulet kutsuvat ja on aika kääntää sivua. Paikallaan olo ja loputtomat rutiinit eivät ole meitä varten. Sunnuntaina iltakasilta hyppäämme koneeseen, kirjaimellisesti sinne minne pippuri kasvaa, kohti Intiaa ja uusia seikkailuja.

Sitä ennen, meinasin kuitenkin jakaa parhaita hetkiä viime vuodelta. Lisätään mielenkiintoa sillä, että päästän kerrankin Rohanin ääneen. Rohan, joka on kotoisin Melbournen suurkaupungista, jonka populaatio on lähes sama kuin koko Suomen, kertoo minkälainen oli hänen vuotensa Lappeenrannan pikkukaupungissa. Minkälaiselta Suomen harmaa syksy, sateinen kesä ja kylmä talvi on australialaisesta näkökulmasta? Entä suomalainen tuppisuiden ja mököttäjien kulttuuri?

DSC_1547 (800x519)

IMG_5831 (800x592)

Olin tietysti huolissani Rohanin saapumisesta Lappeenrantaan. Töitä ei ole helppo löytää suomalaisenkaan, saati sitten jonkun joka ei osaa kieltä. Entä mitä tarjottavaa Lappeenrannalla voisi olla palmujen ja pilvenpiirtäjien kaupungista tulevalle?

Kaikkien yllätykseksi Rohan rakasti joka hetkeä. Meillä oli myös onni matkassa, kun Rohan sai ensimmäisen työpaikan mitä haki, joka järjesti hänelle myös viisumin.

Rohan sopeutui Suomeen niin hyvin, että vakuutuin, että hän on edellisessä elämässä ollut suomalainen. Mies, joka alussa pelkäsi saunaa, loppuaikoina viipyi siellä aina kaikista pisimpään. Oli hauskaa seurata sivusta, mitä asioita australialainen näkee eksoottisena itselle niin tylsän harmaassa Lappeenrannassa. Opin näkemään, että tälläkin tuppukylällä voi sittenkin olla paljonkin tarjottavaa turisteille!

IMG_5826 (800x600)

Mistä pidit eniten Suomessa?

“Pääsin kokemaan todellisen talven ja kauniin kesän. Suomen luonnosta ja ihmisten läheisestä yhteydestä luontoon ja ympäristöön. Metsistä, järvistä, kesämökeistä, marjojen ja sienien poimimisesta. Ihmiset ovat aktiivisia ja paremmassa kunnossa kuin monissa muissa maissa. Kylmä sää ei estä ihmisiä liikkumasta ulkona. Halu tehdä jotakin vaikeaa tai rankkaa nähdään hyveenä, ja kova työ on jotain, mistä nautitaan. Oli myös mahtavaa ajaa pyörällä joka paikkaan. Australiassa pyöräily on jatkuvaa kilpailua autoja vastaan. Suomessa se on rentouttava ja käytännöllinen tapa liikkua paikasta toiseen. Pyörällä voi ajaa missä vain, ja sen voi jättää mihin vain ilman tarvetta massiiviselle ketjulle ja istuimen ja etupyörän poistamisoperaatiolle.”

IMG_5138 (800x596)

“Suomalaiset niittävät mainetta loistavalla rakentamisen laadulla, mitä arvatenkin tarvitsee kylmässä ilmastossa. Se tarkoittaa sitä, että Suomessa talvella, -30 asteen pakkasessa on sisällä paljon mukavampaa kuin Melbournen talvessa +15 asteessa. Ja huoltotyöt tapahtuvat tehokkaasti. Meillä oli joitain pikkuruisia ongelmia vuokra-asuntomme kanssa. Kun soitimme huoltoyhtiöön, joku tuli samana päivänä ja korjasi kaiken heti. Asiakaspalvelu voi olla hidasta ja byrokraattiset prosessit piinallisia muilla osa-alueilla, mutta suomalaiset ottavat huoltotyönsä tosissaan.”

IMG_5698 (800x589)

Entä mistä et pitänyt Suomessa?

“Nautin todella pienessä kaupungissa asumisesta. Se tuntuu paljon rennommalta. Olen arvostanut lyhyitä työmatkoja. Kävelen viisi minuuttia töihin ja voin tulla halutessani kotiin lounaalle. Mutta joskus ikävöin isomman kaupungin mahdollisuuksia, ravintoloita, viihdettä, tapahtumia.”

DSC_0539 (800x536)

Mitkä olivat oudoimmat kokemuksesi Suomessa?

“Saunaan tottuminen kesti hetken. Sen lisäksi -30 astetta ulkona, humalaiset hirvet, opiskelijoiden hassut haalarit ja ylioppilaslakit, ja venäläiset kaikkialla. Missä muualla tilaisuus töissä tarkoittaa alasti riisumista, toistensa pieksemistä koivunoksilla ja sitten jäätyneesen järveen hyppäämistä. Minulla kesti myös jonkin aikaa tottua siihen, kuinka ihmiset lähtevät kotiin bileistä ja vierailuilta ilman pitkiä hyväisiä. Luulin, että olen Australiassa nopea lähtemään pois, kun minulla hyvästelemiseen menee vain 15 minuuttia. Suomessa, kun on aika lähteä, sitä vain sanoo nopeat heipat ja lähtee lätkimään.”

IMG_4489 (480x640)

Mitkä olivat parhaita hetkiä?

“Ajanvietto kesämökeillä, kesällä järvellä kelluminen kumiveneessä bisse kädessä, Suomen voitto jääkiekossa, pöydillä tanssiminen afterski -bileissä sekä aito oikea valkoinen joulu.”

IMG_5242 (800x600)

Mitä suomalaisuus sinulle merkitsee?

“Pidän siitä, että suomalaisilla ei ole samaa pakkomiellettä materian hankkimiseen kuin Australiassa. Suomalaiset ovat stereotypian mukaan hiljaisia ja varautuneita. Uskon, että olin onnekas löytäessäni työpaikan, jonka ihmiset rikkoivat tämän stereotypian. Ennen kuin saavuin Suomeen, en ollut tietoinen suomalaisten maineesta juoppokansana. Sopeuduin omasta mielestäni äkkiä. Mikä tahansa tapahtuma vapusta jokaviikkoiseen saunaan vaatii drinkin. Kyllä, Suomella on alkoholiongelma, mutta suomalaisilla on myös yleensä ongelma olla hieman liian varautuneita, joten ne piirteet kulkevat mainiosti käsi kädessä. Uskon, että sovin hyvin elämään Suomessa. Jos vain oppisin kielen.”

Lue myös toinen osa täältä.

2 Comments

  • Lueskelen blogiarkistoasi ja eksyin jo näinkin vanhaan postaukseen. En tiedä, huomaatko edes näin vanhoihin juttuihin tukevia kommentteja, mutta pakko silti kertoa, että nauroin ääneen tuolle kuvaukselle suomalaisten nopeasta poistamisesta. Meillä oli Jenkeissä ihan vastikään tuollainen hetki, kun Airbnb-isäntämme kestitsivät meitä. Heidän toiset vieraansa alkoivat tehdä lähtöä ja mekin ajattelimme, että ilta taisi olla siinä. Kiittelimme kovasti ja sanoimme nopeat hyvästit ja vetäydyimme huoneeseemme, siinä missä ennen meitä lähtöä tehnyt pariskunta todella otti aikansa niihin hyvästelyihin. Mietin jälkikäteen, että taisi tuo meidän poistumisemme olla vähän tökerö mutta minkäs teet…:D En ollut aiemmin edes ajatellut, että tämäkin on kulttuurisidonnaista.

    • Anna says:

      Hehheh kiva kuulla, että muillekin on sattunut näitä hetkiä 🙂 Suomalaiset vaan sanoo morot ja lähtee, mitä siinä sen turhia turisemaan kun on ollut koko ilta aikaa 😉 Varsinkin Rohanin italialaisen perheen kanssa tosiaan hyvästelyihin uppoaa se puoli tuntia helposti, joskus kauemminkin, riippuen kuinka paljon on porukkaa kasassa. Jokaiselle käydään yksitellen sanomassa heipat, kun taas Suomessa voi vaan heilauttaa kättä kaikille ja ottaa hatkat! Rasittavaa, jos miulta kysytään 🙂

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *