#ReilutBlogit – Eläinrakasta matkailua!

Reissatessa on välillä hyvä pysähtyä pohtimaan, kuinka matkustamisemme vaikuttaa ympäristöömme, yhteiskuntaan ja tässä tapauksessa eläimiin. Yksi parhaita asioita reissaamisessa ovat kohtaamiset eläinten kanssa. Toisaalta monet eläimet joutuvat sanoinkuvailemattoman julmuuden kohteiksi turistien viihdyttämisen nimissä.

DSC_5400 (800x540)

En itse ole puhdas pulmunen. Tunnustan, näin muutaman mainitakseni, ratsastaneeni norsuilla ties kuinka monta kertaa kirkkain silmin sen kummemmin toiminnan pimeää puolta ajattelematta, kuvanneeni käärmeenlumoojia ja vierailleeni eläintarhoissa, joissa eläimiä on pidetty järkyttävissä olosuhteissa. Olisin myös tekopyhyyden sulttaanitar, jos väittäisin tänäkään päivänä olevani se eettisin matkailija. Nykyään hälytyskellot soivat sentään helpommin.

DSC_5298 (536x800)

Harva meistä tieten tahtoen vahingoittaa viattomia luontokappaleita. Siksi tiedonkeruu ennen matkaa on avainasemassa. Tässä pari tipsiä eläinrakkaaseen reissaamiseen.

Delfiinit kuuluvat vapauteen. Vankeudessa delfiinit elävät luonnotonta ja stressaavaa elämää. Finnmatkat, Aurinkomatkat ja Tjäreborg järjestävät Kanarialla retkiä Loro Parque -puistoon, jossa pidetään delfiinejä ja miekkavalaita vankeudessa ihmisten viihdykkeeksi. Monet muut matkanjärjestäjät ovat jo kiireellä irrottaneet itsensä vastaavanlaisesta toiminnasta, mutta nämä puljut tulevat pahasti jälkijunassa. Levitetään sanaa, jookoskookos! Jos et ole vielä nähnyt The Cove ja Blackfish -dokkareita, katso ne! Lähietäisyydelle delfiinien kanssa voi päästä luonnossakin.

7069996557_da3140c075_b (800x600)

Älä tee eläinrääkkäyksestä viihdettä. Vältä sirkuksia ja muita esityksiä, missä eläimet ovat osa showta. Älä maksa kuvasta tiikerin, leijonan tai tiikerinpennun kanssa, sillä se on useimmiten huumattu. Älä osta eläimistä tehtyjä matkamuistoja. Älä käy katsomassa kukkotappeluita tai härkätaisteluita. Kulttuuri tai perinteet eivät oikeuta julmuutta.

DSC_6758 (800x580)

Älä pistä lautasellesi gourmetjulmuutta. Näihin kuuluvat esimerkiksi haineväkeitto, elävä sushi eli ikizukuri Japanissa ja Indonesian kopi luwak -kahvi. Kierrä Balilla kaukaa kahviplantaasit, joissa kahvipapujen valmistukseen tarvittavia sivettikissoja pidetään pienissä kanahäkeissä.

IMG_6750 (800x600)

Vältä norsusafareita. Näistä norsuista on saatu lempeitä rauhallisia ratsuja julman kidutusprosessin seurauksena. Jos ratsastat hevosella, aasilla tai kamelilla, varmistu, että niistä pidetään hyvää huolta.

DSC_5506 (800x490)

Jos haluat vierailla eläintarhoissa, ota ennen visiittiä tarkasti selvää sen tasosta ja toiminnan laadusta. Lue ja googleta, ettet vahingossa tule tukeneeksi eläinrääkkäystä. Monet mestat markkinoivat itseään eläinrakkaina suojelukeskuksina, vaikka todellisuus olisi siitä kaukana. Elefanttien orpokoti tai kilpikonnien suojelukeskus voi kuulostaa jalolta ajatukselta, ja olla todellisuudessa jotain ihan muuta. Kaiva ja kyseenalaista, kunnes olet varma, että prioriteettina on eläinten hyvinvointi.

DSC_5191 (592x800)

Kunnioita eläimiä. Sri Lankan Hikkaduwa on oiva paikka bongata merikilpikonnia. Ei välttämättä kauaa, sillä salamavalot räiskyvät, kun turistilaumat lääppivät ja häiriköivät konnaparkoja. Missä sitten oletkin, pidä etäisyytesi ja jätä elukat rauhaan.

DCIM100GOPRO

Kaikista eläinkohtaamisista ei tarvitse luopua. Maailmalta löytyy myös lukemattomia paikkoja, joissa niistä voi nauttia hyvällä omatunnolla. Muista, että kohtaamiset ovat kaikista ikimuistoisimpia ja jännittävimpiä, kun ne tapahtuvat elukoiden luonnollisessa elinympäristössä niiden omilla ehdoilla.

Eläinrakkaita ja -rikkaita reissuja!

49 Comments

  • Tosi mahtava ja kattava postaus, Anna. Oikeasti hyvä muistuttaa, että niitä eläimiä voi oikeasti ihailla niille luonnollisissa elinoloissa – mutta ei kuitenkan liian läheltä. Jos haluat vielä oikein tykittää, niin kopsi jonkun haastepostauksesta myös se itse haasteosio kysymyksineen saadaksesi kokemuksia myös lukijoilta, ja heitä haaste samalla eteenpäin parille bloggaajalle, jotka eivät vielä ole tilaisuuteen tarttuneet! 🙂

  • Tosi hyvä postaus ja oiva muistutus kaikille matkailijoille! On niin hyvä, että näistä asioista puhutaan nyt avoimesti, jotta ihmiset ymmärtäis olla tukematta tällaista toimintaa ja tulevaisuudessa epäeettistä eläinturismia ois toivottavasti vähemmän!

  • Erittäin hyvä muistipaketti ja kooste matkailuun kohti eläinrakkaampaa maailmaa! Eihän tässä kukaan ole puhdas pulmunen, mutta jatkossa pyritään välttämään retkiä ja kohteita, jotka vaikuttavat epäeettisiltä.

  • Paljon hyviä pointteja! Toivottavasti nää #ReilutBlogit-postaukset avaisivat monien silmiä ja saisivat epäeettisen eläinturismin vähenemään 🙂

  • Tuo on kyllä hyvä muistutus, että luonnollisessa ympäristössäkin eläimiä tulee kohdella niiden ehdoilla. Yksi snorklaaja Seychelleillä sai hyvän opetuksen, kun snorklausopas näytti kilpikonnan ja sanoi, ettei siihen missään nimessä saa mennä koskemaan. No niinpä vain tyhmä turisti meni, ja kilpikonna puraisi häntä. Tosin kilpikonna kävi puraisemassa toistakin snorklaajaa ohimennen, joten seuraukset sai kokea myös sellainen, joka ei ollut edes menossa kilpparin lähelle. Toivottavasti oppivat!

  • Ida says:

    Hyvä Anna! 😉 Tällaiset tekstit auttavat aina tiedostamaan eläinturismin kääntöpuolet.

    • Anna says:

      Kiitti Ida kommentista 🙂 Sen takia halusin osallistua, että ehkä joku ruudun toisella puolella oppii uutta, eikä tekisi samoja virheitä mitä itse oon tehnyt.

  • Tosi hyvä postaus – ja ohjenuora, kuinka toimia matkaillessa! 🙂

    “Kulttuuri tai perinteet eivät oikeuta julmuutta.”

    Tästä tuli mieleen, kun katsottuani The Cove:n kutsuin japanilaiset kaverini seuraamaan leffan facebook-sivua. Yksi kavereistani kommentoi, että kyseessä on vanha perinne, joten se ei siksi ole väärin. Anteeks, mutta – eihän se herranjestas tarkoita, että jotain asiaa pitää toteuttaa vaan siksi, koska se on joskus keksitty. Kyseinen dokkari oli muuten todella seisauttava jo siltä osin, mikä oli japanilaisviranomaisten reaktio koko touhuun. Lakaistaan vaan maton alle ja kielletään 🙁 Japanissa asuneena toimintatapa oli hyvinkin tuttu..

    • Anna says:

      Voi ei. 🙁 Delfiinihulluna etenkin Taijin delfiiniteurastus pistää niin vihaksi. Tekisi melkein itse mieli lähteä paikan päälle protestoimaan. Dokkarista on jo niin paljon aikaa, ja useimmat ihmiset jo tietää tilanteesta, niin en käsitä miten se voi vieläkin jatkua. 🙁 Vois kuvitella, että kansainväliset tahot jo puuttuisi touhuun jos ei Japanin sisällä puututa 🙁

  • Tulee itsellekin vähän huono fiilis, kun miettii mitä on tullut tehtyä reissuilla… Kuitenkin on todella hyvä, että useammat bloggaajat ottaa kantaa tähän aiheeseen! Itsekin olen suunnitellut omaa postausta liittyen Reiluun matkailuun ja sen ideoihin. Katsoo mitä siitäkin tulee… 🙂

    • Anna says:

      Kiitos Kiira kommentista 🙂 Ei näistä nyt sen kummemmin kuitenkaan miusta kannata itseään piestä. Näitä sattuu, kun ei tietoa ole ollut. Avain tässä onkin se, että levitetään infoa mahdollisimman laajalle, jottei muut tekisi samoja virheitä. Ootan innolla siun postausta!

  • Tosi hyvä ja monipuolinen postaus. Niinhän se on, että tuskin kukaan tarkoituksella tukisi eläinten huonoa kohtelua. Moni ei vaan tule ajatelleeksi. Ja täytyy tunnustaa, etten minäkään mikään puhdas pulmunen ole ollut. Tällaiset artikkelit onkin mahtavia juuri sen vuoksi, että ne avaavat ihmisten silmiä.

    • Anna says:

      Kiitti Heidi! Tietoa pitää kerätä, mutta vaikka kuinka googlaisi, näitä voi sattua silti. Siksi on miusta turha itseään liikaa piestä virheistä. Ihmisten tietoisuus kasvaa pikkuhiljaa. Matkanjärjestäjillä on myös iso vastuu.

  • Hyvä kirjoitus ihan kunnolla eläimiin keskittyneestä näkökulmasta. Ja ihania eläinkuvia. Mulla aikalailla samat fiilikset, paljon on tullut menneisyydessä tehtyä sen kummemmin ajattelematta enkä vieläkään mikään enkeli ole, mutta mm. näiden blogikampanjoiden myötä tietoisuus on noussut ja hälytyskellor pirisemään yhä herkemmin.

  • Veera says:

    Hyvä postaus siitä, että asioita voi tehdä niin monella tavalla. Mä haluaisin nähdä enempi eläimiä matkoilla ja usein se ainoa mahdollisuus on eläintarha tai vastaava. Jatkossa kuitenkin selvitän asiat paremmin kuin ennen.

    • Anna says:

      Jep. Monissa paikoissa pääsee kyllä hyvin näkemään eläimiä luonnossakin. Esim. Australiassa 😉 Mutta ei niitä varten tarvi tänne matkustaa. Itse en eläintarhojakaan kokonaan välttämättä poissulkisi vaihtoehtona, niin kauan kuin niissä on eläimillä hyvät oltavat.

  • Voi, ihanan konkreettinen postaus tässä tempauksessa! Monessa tapauksessa asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia ja siksi itse en ole oikein tätä tempausta osannut lähestyä, mutta tykkäsin tavastasi käsitellä tätä, eipä noita ohjeita noudattamalla kauhean pahasti vinoon voi mennä! 🙂

  • Kannattaa tosiaan miettiä noita eläinkohtaamisia, ja siksi on tietysti hyvä, että näistä puhutaan. Maailman parantamiseksi oikeasti ja laajalti näiden kaikkien esimerkkien tiimoilta pitäisi vaan myös saada parannettua noissa “ekosysteemeissä” elävien ihmisten asemaa, sillä muuten voi olla vaikea saada eläintenkään asemaa pysyvästi parannettua.

    • Anna says:

      Tottahan tuokin Pirkko. Jätin ihmisten aseman ruotimisen tällä kertaa toiseen kertaan. Boikotoimalla eläinkohteita, joissa niitä kohdellaan huonosti, saadaan kuitenkin tärkeitä pieniä muutoksia aikaiseksi.

  • Ansku BCN says:

    Hartaasti toivon, että ihmiset löytävät nämä #reilutblogit -postaukset ja alkavat miettiä asioita! Minunkin ihanat, viisaat ystäväni postaavat kuvia norsuratsastuksesta ja tiikeritemppeleistä, silkkaa tietämättömyyttään, ja heille tekisi niin hyvää lukea karusta todellisuudesta. Näin kaverina on hirveän vaikea alkaa saarnata heille, helpompi on näyttää teksti, jossa asiat on esitetty niin kuin ne on 🙂

  • Hyvä postaus ja tärkeää asiaa! Toivottavasti nämä kampanjaan kuuluvat kirjoitukset leviävät mahdollisimman laajalle ja ihmisten tietoisuus asioista laajenee.

  • Mä join Balilla luwak-kahvia eräällä plantaasilla, kun minulle oli pariin kertaan vakuutettu sen olevan lähtöisin viidakon villikissojen jätöksistä, ja että sen tilan luwakin tuotanto on juuri sen takia todella pientä. Pääpaino olikin erilaisilla maustetuilla normaaleilla kahveilla eikä siellä näkynyt häkkikissoja lainkaan. Olinko nyt aivan tyhmä, vai voiko olla, että osa luwakista on ihan ok? Onko sulla tietoa?

    • Anna says:

      Moi Terhi! Sen verran muistan lukeneeni, että villikissojen jätöksien kerääminen on hankalaa, koska niitä pitäisi tyyliin seurata koko yö. Yli 24h vanhat jätökset on käyttökelvottomia. Mutta onhan se tietty mahdollista, että joku sitä tekee, sen tarkemmin en tiedä?

  • Kompaktissa paketissa paljon hyvää faktaa! Toivottavasti mahdollisimman moni lukee tän ja parhaassa tapauksessa muuttaa toimintatapojaan 🙂

  • Olen ratsastanut Intiassa norsulla ja kyllä, käynyt myös härkätaistelussa Espanjassa Ei ei kumpaakaan koskaan enää).

    Nämä ovat hyödyllisiä pohdintoja ja matkabloggaajien ryhmittäydyttyä sitä vastuullisuutta vaatimaan, myös epäilemättä asia, johon myös matkatoimistopuolelta havahdutaan, sen lukijakunnan lisäksi. Itseäni kuitenkin jää vaivaamaan”reilussa” ja “vastuullisessa” matkailussa oman taustani vuoksi myös ihmisoikeusnäkökulma. Ihmiset ovat kuitenkin minulle eläimiä enemmän sydäntä lähellä oleva maailmanlaajuinen ongelma.

    Tuo ei tosin olekaan pohdittavaa ihan sieltä helpoimmasta päästä. Jos ihmisoikeusnäkökulman ja kohdemaan hallinnon harjoittaman riiston ja sorron antaa sanella matkustustottumukset, jää moni mielenkiintoinen paikka näkemättä ja turismin näivettyminen vaikuttaisi monessa maassa vähintään välillisesti myös ihan tavallisen kansalaisenkin elämään.

    Samaan aikaan joissain paikoissa voisi olla ihan paikallaan miettiä, että olisiko tarpeen yrittää saada siitä kohteesta irti muutakin kuin sen valtaväestön narratiivin ja kokeilla sitä miten se “tinen puoli maailmasta elää”.

    Suosinkin itse mielelläni paikallisia toimijoita esimerkiksi Lähi-idässä beduiinien omia matkatoimistoja/ heitä eniten hyödyttäviä matkanjärjestelyjtapoja enkä voisi kuvitellakaan meneväni jonnekin Dubaihin tai Israeliin ihan vain aivot narikkaan- rantalomalle.

    • Anna says:

      Kiitos Erja hienosta kommentista, varmaan herättää ajatuksia monissa! Tunnustan, kun mietin minkä näkökulman otan tähän aiheeseen, päätin rajata postauksen eläimiin pääasiassa sen helppouden takia. Ihmisten kannalta asia menee vieläkin vähemmän mustavalkoiseksi. Siun pitäisi Erja kirjoittaa #ReilutBlogit -postaus ihmisoikeuksien näkökulmasta! Siulla olisi siihen hyvät “eväät”. 🙂
      Paikallisia toimijoita ja paikallisomistuksessa olevia majoituksia kannattaa ehdottomasti suosia. Ja ne on yleensä myös itselle niitä antoisimpia reissuja varsinkin jälkeenpäin mietittynä, millä tulee tutustuttua maahan syvemmin ja myös siihen “toiseen puoleen”.

  • Hyviä pointteja. Kovin moni tosiaan tuskin tarkotuksella tukee eläinrääkkäystä. Tosin, ensimerkiksi kahviplantaaseista vielä suurempi osa niistä on sellaisia, joissa rääkätään ihmisiä, eikä se tunnu juuri ketään kiinnostavan. On kuitenkin hienoa, että ihmisten silmät vähitellen avautuvat näille jutuille. Pienilläkin valinnoilla on iso vaikutus.

    • Anna says:

      Kiitos kommentista Mirka! Kyllä itse uskon että ihmisoikeudetkin varmasti kiinnostaa ihan samalla tavalla jos ei enemmänkin, kyse on ehkä enemmänkin siitä että eläinten oikeudet on se helpompi asia ottaa puheeksi, ja ehkä myös korjata. Itse halusin rajata tämän postauksen eläimiin lähinnä juuri sen helppouden takia. Ihmisoikeusongelmien pitäisi kyllä saada ihan yhtä paljon näkyvyyttä. 🙁 Ehkä siun pitäisi kirjoittaa siitä? 😉

  • Allekirjoitan koko postauksen, mutta eritoten tuon viimeisen lauseen “Muista, että kohtaamiset ovat kaikista ikimuistoisimpia ja jännittävimpiä, kun ne tapahtuvat elukoiden luonnollisessa elinympäristössä niiden omilla ehdoilla.” Juuri näin. En itsekään toki ole puhdas pulmunen asian suhteen, eläintarhavierailuja löytyy plakkarista monia. Mutta olen myös tajunnut, kuinka paljon hienompaa on tehdä eläinbongaus luonnossa. Paikassa johon ne kuuluvat, ja joissa se on sattumankauppaa. Muistan ikuisesti mm. Ruotsissa bussimme vieressä viipottaneen mäyrän, se oli niin sympaattinen! Ja yhtenä kesäyönä näin junan ikkunasta jossain Seinäjoen ja Tampereen välillä niityllä laukkaavan hirven. Se alkuvoima oli mahtavaa, eikä tuollaista olisi ikinä tullut todistaneeksi eläintarhassa.

  • Hieno postaus, näillä ohjeilla pääsee jo pitkälle! Toisaalta en kyllä tajua, mitä eroa on sillä sivettikissalla kuin kanalla siellä pienessä kanahäkissä – eläin kuin eläin, tuskin ne kanatkaan siellä varsinaisesti viihtyvät. No toki ne kissankakkakahvit on helpompi jättää väliin kuin kananmunat, ellei sitten ole tottunut juomaan sitä tosi usein (onpas absurdi koko ajatus :D), ja monesta paikasta voi ostaa vapaana juoksentelevien kanojen munia. Olen kerran erehtynyt syömään haita Goalla. Kaduttaa vieläkin, mutta se oli kyllä parhaan makuista kalaa ikinä – ja tuo pelkkien evien käyttöhän nyt on aivan päätöntä hommaa.

  • Aivan niin: luontoa kuuluu mennä katsomaan luontoon, vaikka se monesti vaatiikin aika paljon vaivaa ja kärsivällisyyttä; mutta on myös sen arvoista. Monet eläinarhat ovat kamalia, ja yhä harvemmin niissä tulee käytyä.

  • Olen itse kirjoittanut hainevistä postauksen joitakin vuosia sitten, ja ajattelin ruveta nostamaan sitä uudestaan esille tämän kamppisen tunnuksin. Merien tehokalastus on äärimmäisen vastenmielinen ilmiö, josta haineväkalastus on kaikista vastenmielisin.

    Oma #reilutblogit postaukseni odottelee vielä tietokoneen uumenissa, mutta kyllä se sieltä!

  • Stacy says:

    Jookoskookos olen nähnyt villejä ja vapaita delfiinejä luonnossa, ei ole tarvetta nähdä niitä missään tarhoissa. Samoiten minua kiinnostavat yksinomaan villit ja vapaat eläimet niiden omissa luontaisissa ympäristöissään. Tjääreborit ja Finnmatkat jäävät mulla kyllä välistä jo pelkästään sen takia, että ne kuljettavat härmäläisiä.

  • Vuosi takaperin Meksikossa itseä otti snorklausretkellä päähän, että monet kävivät lääppimään isoa merikilpikonnaa. Jälkeenpäin harmitti se, että sehän tulee pyörimään aina samalle alueelle, kun sitä oppaat ruokkivat. Ei näin – mutta mistäs sen olisi etukäteen tiennyt 🙁

  • Laura says:

    Kiitos hyvistä dokumenttivinkeistä, muistin taas että ne on olleet listalla jo jonkin aikaa! Tää on kyllä todella hieno ja tärkeä postaus ja lisää toivottavasti paljon tietoutta. Olen niin iloinen että se tiikerikohu ehti tulla ilmi ennen kuin menin Thaimaahan. Muuten olisin hyvinkin saattanut matkallani keikkua norsun selässä safarilla. Kohun jälkeen safarit ei enää huvittaneet pätkääkään ja löysinkin itseni Elephant Nature Parkista jossa tutustuttiin norsujen hoitoon ja ruokkimiseen ja kuultiin sydäntäsärkeviä tarinoita siitä miten ne ovat hoivakotiin päätyneet.

  • Hyvä ja ajankohtainen postaus. Tuli tosta kilpikonnasta mieleen, kun oltiin vuosi sitten sukeltamassa Koh Haalla Thaimaassa. No, siellä uiskenteli kilpikonna tyytyväisen näköisenä, ja pian pari mukana ollutta kiinalaista huomasi tämän. Ne menivät kamerallaan niin lähelle, että kilpikonna säikähti ja lähti pois. Toinen kiinalaisista yritti ottaa sitä kiinni, että saisi kuvan, mutta ei onneksi saanut. Näin sukeltajien FB-ryhmässä yhden sukellusfirman julkaisseen kuvia, jossa kiinalaiset olivat nostaneet kilpikonnia sukellusalukselle jotta saavat otettua yhteiskuva niiden kanssa. Mulla tais tulla vähän oksennusta suuhun, niin paljon puistatti se touhu.

  • Joitain vuosia sitten olimme Gibraltarilla ja tietenkin kävimme kurkkaamassa niitä apinoita ja siellä luki KISSANKOKOISEIN KIRJAIMIN älkää koskeko ja syöttäkö apinoita. Emme voineet muuta kuin hiljaa naureskella kun eräs brittineiti halusi kuvaan apinan kanssa, joka sitten purasi häntä! Taisi tulla kiireinen lähtö lääkäriin…

  • Ida says:

    Erittäin hyvä kirjoitus! Dokkarit, mitkä mainitsit oli koskettavia. Olen jo vuosia välttänyt eläintarhoja esimerkiksi ja en ole 20 vuoteen käynyt särkänniemessä delfinaariossa (mikä tosin nyt suljetaa, mutta en tiedä minne delfiinit viedään) Luin kauan aikaa sitten blogikirjoituksesti luonnonvaraisesti elävistä delfiineistä ja siitä, että matkailijat voivat valita myös tällaisen eläimiä kunnioittavamman tavan saada kokemuksia matkalla. Kaikkien näiden eläintarhojen ja muidenhan tarkoitus on antaa kokemuksia matkailijoille.. Mutta, millä hinnalla.

    Terveisin
    Matkailua yliopistossa opiskeleva nainen, joka toivoo tulevaisuudessa tekevänsä muutoksia matkailualan vääryyksiin.

    • Anna says:

      Kiitos kommentista Ida! Eläinkohtaamiset on hurjan antoisia, mutta ei niitä nyt varmaan kukaan eläimen hyvinvoinnin kustannuksella halua. Mahtavaa kuulla, että matkailualan tulevaisuus on hyvissä käsissä 😉 Me luotetaan siuhun! 🙂

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *