Brisbanen Lone Pine Sanctuary – Koala kainaloon ja seuraava!

Alkuvuoden Brisbanen visiitillä teimme nopean vierailun kaupungin suosittuun eläinpuistoon Lone Pine Koala Sanctuaryyn. Sitä on usein kehuttu ja olin kuullut, että eläimiä kohdellaan siellä hyvin.

Australian eläimiä on ehdottomasti paras nähdä luonnossa. Se on paitsi kokemuksena ikimuistoisempi, myös eläinystävällisempi valinta. Australiassa eläinten bongaaminen luonnossa ei ole edes vaikeaa. (Mistä niitä löytyy, lue postaus Missä nähdä Australian eläimiä luonnossa.)

Mutta kenties aika on vähissä, ehkä haaveilet kengurun silittämisestä, tai kenties ämpärilistallasi on koalan halaaminen. Usein minulta on kysytty, mikä Australian eläinpuistoista olisi paras, tai eettisin vaihtoehto. Brisbanen Lone Pine Sanctuary on yksi hyvä vaihtoehto, vaikka suosikkia siitä ei tullut.

Lone Pine Koala Sanctuary sijaitsee 12 kilsaa Brisbanen keskustasta. Koalapuisto avasi ovensa viime vuosisadan alussa sairaille, orvoille tai haavoittuneille koaloille. Koalat ovat puiston vetonaula, mutta eläinpuistossa näkee myös monia muita Australian otuksia.

Satuimme paikalle huonoon aikaan, sillä tänään puistossa oli paljon koululaisryhmiä, ja meininki oli hurjempi kuin apinalinnassa. Myös Lone Pine Sanctuaryn liukuhihnamainen koalanhalailubisnes jätti ristiriitaisen olon. Kolme tai neljä koalaa oli samaan aikaan rivissä tarjolla turisteille, joita oli pitkäksi jonoksi asti. Koala syliin, snäp snäp, seuraava!

Aina koalaa ei välttämättä huvita poseerata. Koala kieltäytyi tarttumasta edessäni seisovaan leidiin. Koala vietiin jäähylle, ja tilalle haettiin yhteistyökykyisempi karvapallero.

Koalaa ei juuri saa paijata. Työntekijä käskee asettamaan kädet tiettyyn asentoon ja seisomaan hievahtamatta kuin puu, kunnes koala painaa pitkät kyntensä ympärille. Koalan turkki on karheampi kuin odottaisi.

Kokemus ei kauaa kestä, silti sen hetken olin jossain söpöysräjähdyksen rajamailla koalanirvanassa.

Olisin voinut seurailla eläinpuiston pienten vauvakoaloiden seikkailuja tuntikausia.

Onko koalan halaaminen ihan ok? Siitä kirjoitin jo hiukan postauksessani Australian lutuisimmat karvapallerot. Pähkinänkuoressa, koalan halailu on tarkasti järjestettyä niin, ettei koala siitä kärsisi. Silti, eihän koalan pitäisi olla valokuvausrekvisiittaa. Toiminnan kyseenalaisuudesta kenties kertoo sekin jotain, että koalan syliin ottaminen on sallittua ainoastaan Queenslandin eläinpuistoissa. En kuitenkaan tuomitse itseäni enkä muita koalan halaajia.

Brisbanen Lone Pine Koala Sanctuary

Jos suuntaat eläinpuistoon, valitse mieluiten sellainen, jossa pidetään vain Australian eläimiä, ja ota hiukan selvää siitä, kuinka eläimiä kohdellaan. Oma suosikkini Australian eläinpuistoista on ehdottomasti Melbournen lähellä sijaitseva Healesvillen eläinpuisto.

Positiivista eläinpuistoissa on niiden tekemä suojelutyö. Australian eläinpuistoissa elukoita ei myöskään yleensä pelkästään pällistellä, vaan pitkin päivää on erilaista ohjelmaa, jossa työntekijät kertovat eläinpuiston asukkaiden elämästä.

Tiesitkö esimerkiksi, että vompatti kakkaa kuutioita, tai että vesinokkaeläin on myrkyllinen?

Tai että koalat ovat vaarassa, sillä 80% niiden elinalueesta on tuhottu ihmisten ja metsäpalojen seurauksena? Tai että ne syövät jopa kilon eukalyptusta päivässä?


Muuttolinnun löytää Fabon lisäksi myös Instasta nimimerkillä ms.coco.nut ja Twitteristä ja Snäpistä nimimerkillä ankkis1 . Blogia voit seurata myös Blogit.fi :ssä, Blogipolussa ja Bloglovinissa.

9 Comments

  • Tanja says:

    Onhan nuo karhumaiset pehmopallerot tosi suloisen näköisiä. Ja meille inhimillistä on haluta halailla ja silitellä kaikkea suloista. Mutta onko se oikein? Toisaalta jos eläin on jo tarhattu eikä silittely ole sille vaarallista tai vastenmielistä niin ehkäpä se on ihan Ok. Ehkä se on yksi konkreettinen tapa meille oppia arvostamaan luontoa kaiken kaikkiaan vielä enemmän?

    • Anna says:

      Kyllähän tällaiset kohtaamiset eläinten kanssa saa ihmisiä kiinnostumaan enemmän niiden hyvinvoinnista. Joku voisi sanoa, että nämä koalat on eläneet koko elämänsä vankeudessa ja ihmisiin tottuneita, joten ei ne siitä kärsi. Tulot myös yleensä käytetään koaloiden hyväksi. Mutta enpä nyt silti tiedä, pitäisikö koalan olla kuvausrekvisiittaa, ja epäilen, että homma saattaa eläimiä stressata. Jokainen tehköön tässä tapauksessa omantuntonsa mukaisesti, jos miulta kysytään 🙂 Ausseissa voi kyllä koaloita nähdä luonnossakin, eli se on aina hyvä vaihtoehto. Kunhan ei niitä kuitenkaan yritä poimia syliin 🙂

  • Tanja says:

    Noniin, omantunnon mukaan on mentävä. Ja tietysti niin pitkään kun ei voida eläimiltä kysyä jotta onko tämä halailu sulle Ok, niin meidän on vaan yritettävä parhaamme.

  • Voi miten suloisia otuksia – ja pakko sanoa kyllä, että tuossa kolmannessa kengurukuvassa tuo kenguru on sen rumuuden takia niin söpö. Tuli vähän mieleen se Tuna-koira, joka on ihan instahitti.

    Henkilökohtaisesti itse en niinkään välitä eläinpuistoista, tykkään bongailla eläimiä luonnosta. Toki se voi olla ja varmasti onkin paljon haastavampaa. Oon käynyt kerran niin surullisessa eläinpuistossa, niin silloin tuli loppu mun eläinpuistoihin tutustuminen. Kiva kuitenkin, että huomioit tuon suojelutyön ja eläimien hyvin kohtelun. Se on oikeasti todella tärkeää, ettei tue käynnillään mitä tahansa paikkoja. 🙂

    Mä opin sun blogista kyllä joka kerta jotain uutta eläimistä, nyt voin päteä huomenna töissä vompatin kakalla. :’D

    • Anna says:

      Onhan se luonnossa eläinten bongaaminen paljon hienompi kokemus kun niitä kohdalle sattuu <3 Ja onneksi Ausseissa etenkin kenguruiden ja opossumien bongaaminen on ihan helppoa.

  • Meidän suosikkipuisto oli Cleland Wildlife Park Adelaiden lähellä. Siellä on ihanat isot kenguruaitaukset, jossa niiden seassa saa kävellä. Jätettiin silti sielläkin koalan syliin ottaminen välistä. Mun mielestä se on täysin tarpeetonta. Itse en oikein tykännyt Healesvillestä, koska se oli selvästikin enemmän eläintarha kuin Wildlife Sanctuary. Hyvää siellä kyllä on tosiaan se, että siellä on pelkästään aussieläimiä, eikä mitään tiikereitä. 🙂

    • Anna says:

      Täytyy painaa tää paikka mieleen kun Adelaiden seudulla pyöritään. Ei siellä tosin koalaa kai syliin saisi vaikka haluaisi. En oo itse Ausseissa, vielä, Healesvilleä parempaa paikkaa löytänyt, mutta onhan täällä noita eläinpuistoja joka lähtöön.

  • Onhan eläinpuistojuttu vähän hankala. Muistan ikuisesti, miten onnettomalta muutama vuosi sitten eläintarhassa näkemäni jääkarhu vaikutti. Mutta ainahan eläinpuiston eläimet ovat ihmisiin tottuneet toisella tavalla kuin luonnossa. Suloisia ovat kyllä nuo Australian asukit, pehmoiselta näyttää koalan turkki. <3

    • Anna says:

      Eläintarhoihin en itse enää mene. Jotkut norsut esimerkiksi ei vaan mielestäni eläintarhaan kuulu. Tällaisia eläinpuistoja missä pidetään vaan kotimaisia eläimiä en sen sijaan niin nopeasti tuomitse. Niissä pääsee lähelle eläimiä ja oppii niistä tosi paljon, erityisesti Healesvillessä, jolloin ihmisten kiinnostus suojeluun kasvaa, ja ne tekee myös tärkeää työtä sukupuuttojen ehkäisemisessä. Mutta jokainen omantuntonsa mukaan 🙂

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *