Auringonkukkapeltoja ja vesiputouksia Brisbanen maaseudulla

Australian Brisbanesta teimme yhden yön retken sisämaan maaseudulle, jonne meitä vetivät etenkin raikkaan kuvaukselliset auringonkukkapellot. Täällä, Warwickin ja Alloran pikkukylien ympäristössä auringonkukkia nimittäin kasvatetaan niin paljon, että täältä löytyy myös peltojen läpi kulkeva Sunflower Route. Tai niin me luulimme…

Ajomatkalla ihailimme kullankeltaisen heinän peittämää maalaismaisemaa, joka muuttui Main Range National Parkin läpi ajaessa tummanvihreäksi vuoristoksi.

Heitimme kamat Airbnb -kämppään, jonka takapihalta avautuivat näkymät aina vihreille kukkuloille saakka, ja lähdimme metsästämään auringonkukkia.

Brisbanen maaseudulla

Meitä odotti karvas pettymys. Auringonkukkareitillä vastaan ei tullut yhden yhtäkään, edes muovista perhanan auringonkukkaa. Aurinko alkoi jo laskea, ja alkoi vahvasti näyttää siltä, että auringonkukat jäävät näkemättä.

Lähdimme suuntaamaan takaisin, ja vihdoin, viimeisen mutkan takaa avautui peltokaupalla auringonkukkia. Sydän ehti jo hypähtää innosta. Kunnes näimme, että ne kaikki olivat kuolemaisillaan.

Brisbanen auringonkukkapellot

Brisbanen auringonkukkapellot

Kuihtuvat auringonkukkapellot ovat lähinnä surullinen näky. Niiden olisi pitänyt kukkia vielä maaliskuussakin, mutta kuulemamme mukaan Brisbanen kesä oli ollut tavallista kuumempi.

Koska tänne asti oltiin tultu, päätimme ne pari kuvaa kuitenkin näpsäistä. Useimmat pellot oli ympäröity piikkilangalla. Maanviljelijät taitavat olla kyllästyneitä pelloilla kirmaaviin Instagrammaajiin. Löysimme rakosen, mistä hetkeksi piipahdimme pellolle.

Nuukahtaneet kukkaset eivät ihan tämän retken arvoisia olleet. Jos jotain positiivista, niin saimme sentään yllättäen nauttia räiskyvästä auringonlaskusta.

Jos olisimme olleet fiksuja, emme olisi varanneet yöpymispaikkaa etukäteen. Olisimme soittaneet paikalliseen turisti-infoon ja kysyneet, ovatko auringonkukat pystyssä ja elinvoimaisia.

Onneksi auringonkukat eivät kuitenkaan ole alueen ainoa vetonaula.

Brisbane auringonkukkapellot

Brisbane auringonkukat

Hyvin levätyn yön jälkeen oli virkistävää herätä maaseudun rauhasta Australian äänekkäiden lintujen rääkymiseen. Takapihalla loikki kenguruita, jotka säikytimme pois yrittämällä hiippailla lähemmäs.

Ennen matkan jatkumista tutustuimme Main Rangen kansallispuiston upeisiin vesiputouksiin. Yhdestä niistä pääsimme nauttimaan ihan kaksistaan. Onko mitään parempaa, kuin pulahdus vesiputouksen alle syrjäisen sademetsän keskellä?

Brisbane vesiputoukset

On. Nimittäin pulahdus sellaisen putouksen alle, jota ei vartioi iilimadot. Patikoimme muille vesiputouksille ja ajoimme ainakin parikymmentä minuuttia. Koko sen ajan reiteni mehukasta verta imeskeli iljettävä iilimato. Kesken ajomatkan reittä kutitti, ja ojensin vaistomaisesti käteni sitä raapimaan….

Sain sellaisen sätkyn, että hyvä, ettei Rohan ajanut ojaan.

Rohan pelastavana prinssinä teurasti urhoollisesti mustan limanuljaskan, ja ymmärsi heti, että nyt täytyy saada nainen viinille toipumaan traumaattisesta kokemuksesta. Iilimadot ovat varmaan ällöttäviä kaikkien mielestä, mutta vielä enemmän niin, jos kärsit matofobiasta.

Brisbane vesiputoukset

Brisbane vesiputoukset

Löysimme toipumiseen täydellisen paikan. Spring Creek Mountain Cafe & Cottages olisi epäilemättä myös mahtava paikka viettää yö. Paikasta avautuivat hulppeat näkymät laaksoon ja sitä ympäröiville kukkuloille. Maistelulautasen ja viinilasillisen myötä madon aiheuttama pahin järkytys haihtui.

Vastoinkäymisiltä ei siis tällä retk