Elämää Kuala Lumpurissa

Elämää Kuala Lumpurissa on nyt takana 5 viikkoa. Lämpesin kaupungille hitaasti, mutta olen oppinut viihtymään tässä modernissa monimuotoisen kulttuurin kaupungissa. Olemme tottuneet kosteaan trooppiseen ilmaan, eksyneet ostoskeskuksiin ja muodostaneet addiktion nasi lemakiin ja laksa-keittoon. Tässä havaintoja ja ensivaikutelmia Kuala Lumpurista, kurkistus arkielämään Malesiassa ja hiukan siitä, miten diginomadin elämä on lähtenyt käyntiin.

Ensimmäiset yöt Kuala Lumpurissa hemmottelimme itseämme hulppealla majoituksella, josta löytyi todennäköisesti kaupungin pähein uima-allas Petronas-torninäkymillä.

Pääosan ajasta olemme asuneet Airbnb:ssä keskustan ulkopuolella vastavalmistuneessa kerrostalossa, josta löytyy kuntosali hienoilla näkymillä, uima-allas porealtaineen ja höyryhuone. Talo on rauhallinen ja tuntuu, että täällä on enemmän siivoojia kuin asukkaita. Hanasta saa parempaa vettä kuin Suomessa kiitos laadukkaiden filttereiden. Siivous kerran viikossa kuuluu asunnon hintaan. Asumme paremmin kuin ennen, mutta elinkustannukset ovat pudonneet.

Kuala Lumpurin smogi ja möykkäinen liikenne alkoivat ahdistamaan nopeasti, vaikkeivät ne mitään yllätyksiä olleetkaan. Lomalla täällä en ollut sen kummemmin siihen kiinnittänyt huomiota, mutta nyt kun täällä oli tarkoitus viipyä pitempään, se potuttaa.

Hiki on normaali olotila tropiikissa, mutta viihdyn kosteudessa. Normaalisti kuiva ihoni ei täällä kosteusvoidetta kaipaa.

Alueemme Kuala Lumpurissa ei ole kovin jalankulkijaystävällinen. Liikenne pauhaa vieressä siihen malliin, että keskustelu on mahdotonta, ansoja saa väistellä ja tunkkainen smogi tekee hengittämisestä epämiellyttävää. Uberillä matkat kestävät kauan, sillä tiet kulkevat aina väärään suuntaan ja ruuhkia riittää. Kuten muualla Kaakkois-Aasiassa, kuskit eivät välttämättä osaa lukea karttoja, eivätkä häpeile hoilottaa menemään imeliä rakkauslauluja ajaessaan.

Ruokakaupassa tarjonta on yllättänyt positiivisesti. Luomua ja kaikkia länsimaisia tuotteita löytyy hyvin. Länsimaiset ainekset toki maksavat reilusti enemmän kuin paikallinen tarjonta, mutta joskus on pakko saada jotain muuta kuin aasialaista ruokaa. Ruokakaupoissa muovikassit ovat biohajoavia.

Pidän Kuala Lumpurin monikulttuurisuudesta. Ihmisiä on monista taustoista ja katukuvassa näkee kaikkea mustista kaavuista minihameisiin. Lähietäisyydeltä voi löytyä niin moskeijoita, hindutemppeleitä, kirkkoja ja kiinalaistemppeleitä. Muita uskontokuntia yleisesti ottaen kunnioitetaan. Esimerkiksi kiinalaisen uudenvuoden aikaan koirakoristelut skipattiin muslimien kunnioituksesta.

Kuala Lumpurin muslimienemmistö näkyy huntujen lisäksi siinä, että possua tai alkoholia ei ole usein ravintoloissa tarjolla. Hotelleissa pekoni tai makkara on kanaa tai naudanlihaa. Jostain kaukaa kantautuu asuntoomme moskeijan rukouskutsut useamman kerran päivässä.

Alkoholia löytyy paikallisista kioskeistakin, mutta kyllä sitä hiukan tavallista enemmän etsiä. Tupakointi täällä sen sijaan on valitettavan vapaata.

Ehdottomasti yksi parhaista asioista Kuala Lumpurissa on ruoka, jossa myös näkyvät eri kulttuurien vaikutukset. Malesialaisen keittiön voimakkaat katkaraputahnan ja kalaiset maut vaativat tosin vieläkin hiukan totuttelua. Olemme maistaneet myös nasi lemakin makuista suklaata (nam!) ja katkaravun makuisia karkkeja (byök).

Tien toisella puolella asunnostamme sijaitsee valtava hawkers market, jossta löytyy tusinoittain ruokakojuja ja makuja maailman eri kolkista jamaikalaisesta kanasta vietnamilaiseen nuudelikeittoon. Ateria irtoaa alle eurolla, ja jokaikinen on ollut aivan loistava.

Kuala Lumpurissa vapaa-aikaa vietetään paljon ostoskeskuksissa. Ostoskeskuksia riittää ja niistä voi löytyä vaikka vuoristorata. Täältä löytyvät kaikki länsimaiset kaupat ja enemmän. Kuala Lumpurin ostoskeskuksessa käytin ensimmäistä kertaa kaukosäätimellä toimivaa vessaa. Kuumottava kokemus, kun pöntössä luki, että väärinkäytettynä saattaa aiheuttaa palovammoja.

Elämä on pääasiassa pyörinyt asunnon ympärillä. Ruokaostokset olemme usein hoitaneet kotiinkuljetuksella, joka on täällä halpaa. Kotiinkuljetuksella saa vaikka reseptilääkkeetkin.

Kovin syvälle malesialaiseen kulttuuriin emme ole sukeltaneet tai nähtävyyksiä kierrelleet. Ensivaikutelmien perusteella Kuala Lumpur tuntuu hiukan sieluttomalta. Mutta mitä kauemmin täällä viivyn, sitä enemmän kaupungista pidän. Kuala Lumpur vaatii sukeltamista sen kiiltävää pintaa syvemmälle.

Energiaa tai aikaa Kuala Lumpuriin tutustumiseen meillä on kuitenkin ollut vähän. Päivät menevät töissä, illalla käymme salilla treenaamassa, altaalla rentoutumassa ja joskus ulkona syömässä. Vaikka sijainti saattaa vaihtua tiuhaan, nomadielämä ei ole pääasiassa matkustelua vaan se on arkielämää ulkomailla. Silti, on se tuonut arkielämään lisää jännitystä.

Meillä on vielä viikko aikaa Malesiassa ennen kuin jatkamme matkaa. Loppupeleissä Kuala Lumpurin smogista on tullut kynnyskysymys, ja kaipaamme raikkaampaan ilmaan. Malesiaan tulemme vielä varmasti tutustumaan enemmän, mutta seuraava etappimme on kaksi viikkoa Myanmarissa, jossa aiomme puhtaasti lomailla.

Lue myös: Langkawi – Lomaparatiisi moneen makuun
Thaipusam -festivaali Kuala Lumpurin Batu-luolilla