Maailmanympärimatka – Unelmista totta
Maailmanympärimatka on varmaan jokaisen maailmanmatkaajan märkä uni. Korona-aikana päätimme, että kunhan maailma meille taas avautuu, lähdemme tekemään kaikkein villeimmistäkin matkaunelmista totta. Koska jos korona jotain opetti niin elämään täysillä. Siispä kaksi kuukautta sitten pakkasimme elämämme kahteen matkalaukkuun.
Melkein kolme vuotta hurahti ohi nopeasti tavallisessa arjessa taapertaen ja matkoista vain haaveillen. Ei vapaasta tahdostamme, vaan yhteiskunta sekä terveydentila pakottivat ottamaan pitkän levähdystauon kulkurielämästä.
Tottakai asiat olisivat voineet olla paljon huonomminkin. Australian Cairnsin palmurannalla asuessa jokainen päivä tuntuu osittain kuin lomamatkalta, eikä koronarajoituksiakaan huomannut samalla tavalla kuin suurkaupungeissa. Kun ulkomaille ei päässyt, otimme kaiken irti Cairnsin kauniista ympäristöstä tekemällä retkiä sademetsiin ja Isolle Valliriutalle.
Syvä rakkaus Cairnsiin pysyy ja uskon, että Cairnsiin vielä jonain päivänä sen pesän perustamme. Lähtiessämme vuokranantajamme kertoi, että olimme kuulemma ensimmäiset vuosikausiin, jotka päättivät muuttaa kompleksista pois. Totta puhuen meidänkin olisi ollut vaarallisen helppo jäädä jumittamaan tälle rauhalliselle palmurannalle vaikka loppuelämäksi.
Mutta maailman tuulet kutsuu näitä nuuskamuikkusia.
Siitä se ajatus sitten lähti
Selvisimme korona-ajasta monin tavoin onnekkaassa asemassa. Silti rajojen sulkeminen Australiassa osoitti meille tuskallisen konkreettisesti, miten oleellinen osa elämäämme matkailu onkaan. Jatkuva kaukokaipuu on kudottu DNA:hamme, ja minkään muunlaista elämäntapaa olisi vaikea kuvitella.
Kaiken epävarmuuden seurauksena masennuksen hyökyaallot uhkasivat välillä viedä mennessään. Mielessä kummitteli se kauhuskenaario, että emme kenties enää ikinä pääsisi matkaan.
Kun en voinut haaveilla tai suunnitella matkoja, en enää oikein tiennyt kuka edes olen. Olin kuin olisin menettänyt ison palasen itseäni, pakotettu tukahduttamaan taas yksi intohimon palo elämästä. (Liikuntaurani oli se ensimmäinen, siitä jouduin luopumaan sairastuttuani vuosia sitten).
Niin kuin moni muukin, yritin keskittyä positiiviseen. Yritin oppia nauttimaan niin paljon arjen pienistä iloista niin, etten enää kaipaisi maailmalle. Yritin keskittyä lepäämiseen, hyvinvointiin ja rutiineihin, asioihin, joita kulkurielämän varrella olin kaivannut.
Silti sisällä poltteli ontto olo, kuin jotakin tärkeää puuttuisi. Matkakuume jäyti sisuskaluja ja löysin itseni katumasta sitä, etten ollut matkustanut aikaisemmin vieläkin enemmän. Mitä jos unelma leijonien bongaamisesta Afrikan savannilla ei ikinä toteutuisi? Tai Macchu Picchulle kiipeäminen tai road trippailu pitkin reitti 66:sta?
Tietyssä mielessä maailmanympärimatka tuntuu paluulta normaaliin elämään. Meille jatkuvaan muutokseen tottuneille läppärikulkureille arjen rutiinit ja tasapaksuinen oravanpyörä olivat kulttuurishokki.
Kun sitten vihdoin uskalsimme alkaa taas haaveilemaan matkaelämästä, oli sanomattakin selvää, että perkele! Nyt lähdetään toteuttamaan kaikki villeimmätkin matkaunelmat. Koska elämä on tässä ja nyt, ja kuka tietää, mitä esteitä elämänpolku tai yhteiskunnan päähänpistot vielä luovat matkailun tielle.
Maailmanympärimatkaa on nyt takana yli kaksi kuukautta. Sinä aikana olemme samoilleet Uuden-Seelannin taikametsissä, eksyneet Las Vegasin kasinoille, saarihypelleet Cookinsaarilla ja viettäneet joulua vesibungalowissa Bora Boralla.
Tuntuu kuin olisimme olleet matkassa paljon kauemminkin. Jo tähän mennessä maailmanympärimatkaan on nimittäin mahtunut enemmän elämää jokaisella solulla kuin viimeiseen kolmeen vuoteen yhteensä.
Maailmanympärimatka – Kokemuksia matkan varrelta
Marraskuun lopussa siis irtisanoimme asuntomme, myimme auton ja sen pienen määrän irtaimistoa mitä meiltä löytyi ja pakkasimme elämän jälleen kerran matkalaukkuun. Uskomatonta, miten paljon sitä roinaa kertyykään vain kolmessa vuodessa. Ja mikä ihana vapaudentunne, kun kaikki mitä omistaa on matkalaukussa. (Paria muuttolaatikkoa lukuunottamatta, jotka lähetimme Suomeen säilytettäväksi).
Keskellä viime tippaan jätettyjen lähtöjärjestelyjen kaaosta emme juuri ehtineet fiilistellä tulevaa matkaa. Autonkin saimme myytyä vasta muutama päivä ennen lähtöä. Taksissa kohti lentokenttää radiossa soi Green Dayn Good Riddance -biisi. Silloin ensimmäistä kertaa lähtö tuntui todelliselta ja vatsanpohjassa alkoi vihdoin kutkuttaa innostus kaikesta tulevasta ja niin kauan kaivatusta.
Seikkailumme alkoi Uuden-Seelannin pohjoissaarelta, jossa heitimme viikon road tripin vuokra-autolla. Meille jäi hirveä nälkä nähdä lisää tätä tuliperäistä, taianomaista saarivaltiota, jossa uppouduin haltijoiden ja hobittien maailmaan. Eteläsaari on kuulemma vieläkin päräyttävämpi, mutta sen halusimme säästää pitkälle, useamman kuukauden mittaiselle reissulle.
Uudesta-Seelannista lensimme Cookinsaarille, josta taisi tulla kaikkien aikojen lempikohteemme. Cookinsaarten epätodellisen kauniit paratiisisaaret ovat ihan omaa luokkaansa. Jo pelkästään tätä kannatti odottaa se kolme vuotta! Älkää paljastako kaikille, sillä toivon, ettei tämä paratiisi ikinä muutu.
Korona-aikana kokosimme matkahaaveiden ämpärilistaa, ja Bora Bora oli meille molemmille se ultimaattinen haaveiden matkakohde. Siispä suunnittelimme oikeastaan koko maailmanympärimatkan sen ympärille, että pääsemme ainakin Bora Boralle.
Bora Bora täytti kaikki odotukset. Sisällytimme matkaan myös pari muuta Ranskan Polynesian paratiisisaarta, jotka eivät kauheasti kauneudellaan kuuluisammalle sisarelleen kalvenneet.
Tahitilta halvimmat lennot kulkivat San Franciscoon, ja siispä löysimme itsemme keskeltä Kalifornian talvea. Jenkkien road tripillä sääjumalat eivät olleet meille suopeita. Tarkoituksemme oli ajaa rannikkoreitti San Franciscosta Los Angelesiin, mutta tulvien ja myrskyjen vuoksi päädyimme suuntaamaan sisämaahan. Vettä satoi jopa koko Pohjois-Amerikan kuivimmassa paikassa Kuolemanlaaksossa. No, uniikki kokemus kai sekin, ja onneksi Yhdysvalloissa riittää nähtävää.
Jenkeissä ihastuin etenkin kansallispuistoihin. Miljoonakaupunkien liikenne ja väentungos sen sijaan tuntui ahdistavalta sen jälkeen, kun olimme vuosikausia asustelleet leppoisassa tropiikkikuplassamme.
Kirjoitan tätä nyt Meksikosta, jossa seikkailemme seuraavat pari kuukautta tacoista, rantaelämästä ja latinoiden iloisesta elämänmenosta nauttien.
Maailmanympärimatka – Hinta, budjetti ja matkasuunnitelma
Maailmanympärimatkan hinta on ollut yksi matkan kysytyimmistä kysymyksistä. Matkan pallon ympäri voi toteuttaa monella tavalla ja hyvin monenlaisella budjetilla.
Maailmanympärimatkan budjetti riippuu tottakai paljon siitä, onko reissussa kolme kuukautta lomaillen vai kaksi vuotta samalla töitä tehden. Budjetti voi vaihdella valtavasti sen mukaan, minkä hintaisissa kohteissa päättää matkustaa, minkälaisissa paikoissa majoittua ja mitä aktiviteetteja haluaa matkaan sisällyttää.
Meidän maailmanympärimatkamme ei ole kovin tyypillinen sellainen. Meille tärkeintä oli vapaus ja se, että pääsemme juuri niihin kohteisiin, joista olemme haaveilleet.
Tarkoituksenamme on siis heittää kierros pallon ympäri, kenties kaksikin, samalla etätöitä tehden. Emme siis ole ikuisella lomalla. Töiden ja matkailun yhteensovittaminen vaatii reissuilta hidasta tahtia, tosin hidasta matkailua suosimme muutenkin. Jatkuva lentokenttärumba ja kohteesta toiseen paahtaminen ei kiinnosta.
Maailmanympärimatkan budjetista sen verran, että keskimäärin yritämme olla kuluttamatta sen enempää kuukaudessa kuin ansaitsemme. Jonkin verran keräsimme säästöjä kasaan viimeisen kolmen vuoden aikana, jolloin lomat jäivät pääosin pitämättä.
Majoituksen suhteen emme ole enää nuoria reppureissaajia, joille kelpaa mikä tahansa rotankolo, vaan vaadimme majoitukselta minimikriteerinä esimerkiksi ilmastoinnin kuumissa kohteissa ihan jo jaksamisen vuoksi. Silloin tällöin meillä on myös tapana hemmotella itseämme muutaman yön luksuksella.
Maailmanympärimatka – Pituus ja matkasuunnitelma
Viime matkasta toivon mukaan viisaampana haluamme myös hitaalla tahdilla välttää maailmanympärimatkan reissuburnoutin ja sen fiiliksen, kun matkustamisesta tulee suorittamista. Tällä kertaa haluan pitää huolta myös siitä, ettemme täysin laiminlyö hyvinvointia.
Näin alkumatkan jälkeen on kuitenkin todettava, että töiden ja matkailun tasapainottamisen kanssa on edelleen haasteita. Sitä kun haluaisi nähdä ja kokea kaiken, mutta duunit ja jo pelkkä jatkuva matkanteko vievät paljon voimia.
Lue myös: Nomadielämän opetukset x 13
Mikä diginomadielämässä mättää x10
Maailmanympärimatkan pituudeksi olemme suunnitelleet vähintään vuotta, miksei kahtakin riippuen siitä, miten kauan matkalaukkuelämää jaksamme. Jatkuvat paikanvaihdokset voivat nimittäin olla uuvuttavia pitemmän päälle, eikä matkalaukkuelämä tule ilman kompromisseja.
Meillä ei siis ole maailmanympärimatkalle tarkkaa matkasuunnitelmaa tai usein edes seuraavia lentoja tai majoitusta varattuna. Meillä on ainoastaan alustavia suunnitelmia ja haaveita. Meksikon lisäksi haluamme nähdä hiukan enemmän Väli-Amerikkaa sekä jonkin Karibian paratiisisaaren.
Satavarmaa on vain se, että kesällä piipahdamme Suomessa. Viime kerrasta on nimittäin päässyt vierähtämään viisi vuotta, ja ikävä on kova!
Euroopan matkailuamme rajoittavat kuitenkin miehen viisumiongelmat. Suomessa edessä on siis myös oleskeluluvan hakuprosessi.
Syksylle olemme alustavasti miettineet ainakin Jordaniaa, safaria jossain päin Afrikkaa ja paluuta Kaakkois-Aasiaan, mutta jää nähtäväksi, mitkä haaveista saamme toteutettua. Maailmanympärimatkan budjetti nimittäin paukkui Tyynenmeren saarilla ja Yhdysvalloissa, joiden hintataso aika lailla räjäytti pankin.
Lennot maailman ympäri
Järjestimme maailmanympärimatkan ilman lentopassia tai tarkkaa matkasuunnitelmaa. Pidämme spontaanisti kaikki mahdollisuudet auki, kun kerran ilman aikatauluja pitkässä reissussa ollaan. Mutta tässä pari vinkkiä tavanomaisempaa maailmanympärimatkaa suunnittelevalle.
Matkan tyypistä riippuen rahaa saattaa säästää ostamalla jonkin lentoyhtiöiden allianssien tarjoamista maailmanympärilentojen paketeista, joihin kuuluu yleensä tietty määrä lentomaileja tai lentoja.
Maailmanympärimatkan lentoja suunnitellessa ja lentopassia harkitessa kannattaa ottaa selvää siitä, millä alueilla eri allianssit lentävät. Kompromissina nimittäin Round The World -lentopasseissa on se, että kohteiden suhteen ei ole yhtä paljon valinnanvaraa ja joustavuutta. Lentopasseihin liittyy myös erilaisia rajoituksia ja sääntöjä kuten minimi- ja maksimimäärä lennoille.
Suosituimpia alliansseista lienevät:
- One Worldin lentopassi (johon myös Finnair kuuluu)
- Star Alliance
- Sky Team
Toisaalta näkemällä hiukan vaivaa ja järjestämällä lennot itse halpalentoyhtiöitä suosien voi selvitä halvemmalla. Näin saa myös usein kasattua sen itselle sopivimman reitin. Rahaa voi säästää myös valitsemalla kohteen sen mukaan, minne lentää halvimmalla. Näihin kohteisiin kuuluvat usein suurkaupungit ja suositut lentojen risteyspaikat kuten Hongkong, Lontoo, Kuala Lumpur, Chicago, Los Angeles ja Doha.
Meillä on tapana selata sopivia lentoja esimerkiksi Google Flightsista ja Skyscannerista ja varata lennot sitten lentoyhtiön kautta.
Monet matkatoimistot kuten Kilroy järjestävät maailmanympärimatkoja, jos hommasta haluaa päästä helpolla.
Unelmat on tehty toteutettaviksi
Reissukärpäsen purema on tässä maailmanmatkaajassa ilmeisesti parantumaton. Ei meitä ole tehty siihen elämään, jossa riittää punainen tupa ja perunamaa, vaikka kuinka yrittäisin. Silti lähteminen ei taaskaan ollut mikään itsestäänselvä päätös, varsinkaan tässä maailmantilanteessa ja tässä terveydentilassa.
Mutta kuka tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, milloin taas kaikki portit sulkeutuvat? Täydellistä hetkeä lähtemiselle ei tulisi välttämättä koskaan. Tälläkin kertaa lähtöä vieläkin pelottavampaa olisi katumus. Toistaiseksi tässä elämässä en ole sellaisella matkalla ollut, jota olisin katunut.
Maailmanympärimatka pitkän matkatauon jälkeen on kuin olisi horroksesta herännyt. Se villihevosen vapaudentunne, kuin olisi ollut aitaukseen suljettu ja vihdoin portti aukeaa.
Hyvä ettei tippa noussut linssiin, kun koneesta ulos astuessa hymyilevä kapteeni toivotti “Welcome to New Zealand”. Se on ainakin selvää, etten enää ikinä pidä matkustamista itsestäänselvyytenä.
Maailmanympärimatkaa voit seurata reaaliajassa Instagramissa @gratefulcoconut.
Onko maailmanympärimatka teidän haaveissa? Entä mitä kohteita suosittelisitte meille?
Aiheeseen liittyvää:
10 kuukautta nomadina – Miltä tuntuu ja mihin seuraavaksi?
Matkalla pariskuntana – Miten parisuhde kestää pitkän matkan?
Seikkailijattaret – Haluan matkustaa, mutta… 5 tekosyytä
Irtiottoja – Oikea aika lähteä on nyt!
Millainen matkailija olen?
Muuttolintu somessa:
Instagram: @gratefulcoconut
Facebook: Muuttolintu -matkablogi
Twitter: @muuttolintu1
Blogit.fi: Muuttolintu
Sonja Evita / Shining Journey
Voi että, kun oli ihanaa lukea postauksesi sieltä reissun päältä! 💜 Paljon samankaltaisia ajatuksia olen itsekin käynyt läpi. Unelmat kannattaa kyllä toteuttaa heti, kun se on mahdollista. Katuminen olisi pahinta, jos myöhemmin joutuisi miettimään, miksi jätti unelmat toteuttamatta.
Matkailu, kuten ei mikään muukaan ole elämässä itsestäänselvyys. Nauttikaa siis täysillä jokaisesta hetkestä! 💜 Olen onnellinen teidän puolesta, että hyppäsitte elämän kyytiin ja elätte unelmianne taas todeksi. Seuraan mielenkiinnolla teidän kaikki stoorit.
Cairns on kyllä ihana paikka, kun itsekin vietin siellä joskus monta kuukautta. Oli varmasti haikeaa lähteä sieltä teidän paratiisista. Reissuelämä vaatii kuitenkin myös näitä hetkiä. Ja on varmasti upeaa päästä kesällä Suomeen käymään. Olisi ihan huippua, jos onnistuttaisiin tapaamaan kesällä Suomessa. Mekin mennään koko kesäksi Suomeen. 😊
Antoisia seikkailuja teille, voikaa hyvin! 💜
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Tämä kuulostaa kyllä aivan upealta reissulta, ja mahtavia kohteita olettekin jo valinneet! Tyynenmeren saaret kiinostaisivat itseäni, mutta Suomesta käsin sinne on epämiellyttävän pitkät lennot. Ehkä joskus vielä… Maailmanympärimatka ei juuri nyt ole suunnitteilla, mutta olisi joskus kyllä hienoa päästä toteuttamaan.
Mari/Kodinvaihtaja
Haaveilen pidemmästä reissusta sitten, kun nuorimmaisemme muuttaa kotoa (kolmen vuoden päästä). Haluan mieheni mukaan ilman muuta ainakin osaksi aikaa, joten tietysti hänen työkuviot ratkaisee paljon. Cookin saaret on jäänyt mieleeni erityisesti. Uudessa-Kaledoniassa asuu kodinvaihtoystäväni isä ja olen luvannut hänelle mennä sinne taivuttelemaan hänen isäänsä kodinvaihtajaksi😂. Sekin saari on jäänyt mielenkiintoisena mieleeni. Saaret ovat ihania, myös Suomen saaristo!!!
Eveliina / Reissukuume
Oi että, upeaa että olette päässeet / päättäneet toteuttaa haaveen! Itsellänikin tämä on (kaukaisena) haaveena, enkä tiedä, toteutuuko se koskaan 😀
Mutta kivaa päästä ”sohvamatkalle” teidän mukaan!
Reissu-Jani
Hienoja kohteita, mutta tosiaan Tyynenmeren valtiot ovat aika kalliita ja liikkuminen niiden välillä haastavaa. En ole maailmanympärimatkaa koskaan tehnyt – pisin matka on ollut kolme kuukautta. Hyvä jos pystyy etätöitä tekemään siten, että tulovirta on taattu. Suosittelen jatkokohteina teille toki Jordaniaan, mutta myös Oman voisi olla hyvä kohde – itse yllätyin sen paikan monipuolisuudesta. Afrikasta taasen suosittelen Namibiaan esim. 2-3 viikon omatoimista 4×4-autolla tehtävää matkaa. Saari kohteina Afrikan itäpuolelta suosittelen Zanzibaria, Mauritiusta ja sen vieressä olevaa Reunion saarta.
Elina / elinanmatkalaukussa
Voi kuinka ihana juttu, että tartuitte unelmasta kiinni ja lähditte sitä toteuttamaan! 🙂 Seepra ei pääse raidoistansa, niin totesin joskus vuosia sitten myös blogissa. Oon monta kertaa yrittänyt hillitä ja rauhoittaa omaa reissujalkaa ja löysinkin hyvän tasapainon tässä pandemian aikana. Nyt kun mekin päästiin joulukuussa lentämällä ensi kertaa 3 vuoteen reissuun, tuntui että oli taas löytänyt jonkun puuttuvan palasen itsestään. Toisaalta maailman aukeaminen myös herätti paljon sisäistä levottomuutta, mistä en nauti ollenkaan. Voisin paremmin jos osaisin jättää reissuidentiteettini ja vain pysähtyä loppuelämäksi elämään tasaista arkea (no, sitä se kyllä on sillon kun ei olla reissussa), mutta silti se reissuminä kaipaa aina uusille matkoille ja seikkailuille eikä siitä pääse näköjään koskaan kokonaan eroon. Teidän reissu kuulostaa kyllä hyvältä kun saatte edetä fiiliksen mukaan (hyvinvointi edellä) ja ootte upeita kohteita saaneet jo reissun alussa kokea ! Ja onpa kyllä hyvä, että saa samalla tehdä töitä ja saada kuukausittaisia tuloja sen sijaan, että pitäisi budjetoida kokonainen vuosi pelkillä säästöillä.
Kati |Täydellisen Kreikan saaren metsästys
Teidän reissu kuulostaa aivan upealta ja mikä tietenkin parasta, pääsette toteuttamaan omaa unelmaanne ja haluamaanne elämäntapaa. 🤩
Korona-aika todellakin opetti olemaan ottamatta itsestäänselvyytenä sitä, että periaatteessa milloin vain voisi mennä minne vain.
Pirkko / Meriharakka
Palmurannoista erityisesti välittämättä meille maailmanympärimatka oli enemmänkin juuri sen kokeminen, että kun lähtee (Suomesta) länteen, niin kotiin voi tulla idästä. Kiersimme maapallon aikoinaan n. 5 viikossa reitillä, jonka varrella oli painotettu maita, joissa emme olleet aikaisemmin vierailleet. Jotenkin matkan jälkeen tuntui siltä, vaikka se harhaa onkin, että nyt tiedämme minkälainen maailma on, tämäntapainen se on Karibialla, tällainen Etelä-Amerikassa, Pääsiäissaarilla ja Moorealla esimerkkinä Tyynestä Valtamerestä, Uudessa Seelannissa ja Australiassa ja lopuksi vielä hiukan Aasiaa, tällä matkalla Japanin muodossa.
Stacy Siivonen
RTW ei ole koskaan ollut haaveissa, koska sellaisen tekeminen vaatii todella hyvää perehtymistä. Pelkästään lintulajeja maailmassa on noin 10000 ja tropiikin biodiversiteetti on muutenkin häkellyttävä. Seuraavaksi pitäisi ymmärtää jotain vielä historiasta ja kansoistakin. Tietysti voisi rajoittaa rajusti kohteet tiettyihin turvallisiin paikkoihin, pysyä urbaaneissa ympäristössä ja keskittyä vaikkapa ruokaan ja juomaan. Pelkkiä maisemia ei viitsi kuvata. Tietysti trooppisilla alueilla voi varata ja kannattaa varata jonkin tasoinen safari ja se tietysti maksaa melkoisesti.
Minähän menin ensimmäisellä pitkällä reissulla lupaamaan hattuni syömistä, mikäli ensimmäinen näkemäni lintulaji olisi sellainen, minkä olen nähnyt entuudestaan. No, eipä tullut hattu syödyksi, mutta en minä enää uskalla sellaista sanoa.
Ismo for Takeoff
Mahtava reissu tähän asti, hyvää jatkoa sille! Teillä on monella tapaa sama matkustusfilosocia kuin meilläkin, esim. että matkalle ja paikoille on annettava aikaa. Mehän lähdettiin viisi ja puoli vuotta sitten mun puolen vuoden vuorotteluvpaalla matkalle, jolle annettiin koodinimi MYR, eli maailmanympärireissu. Maailman ympäri ei lopulta matkattu ja Ranskan saarten saarihyppelykin jäi tekemättä, mutta aloitettiin tutulta Balilta, käytiin Australian kaikissa osavaltioissa + Pohjoisterritoriossa (myös Cairnsissa), ristelyn yhteydessä Vanuatulla ja Fidzillä, Uuden-Seelannin Eteläsaarella ja Marokossa ennen hidasta valumista Espanjan ja Tukholman kautta Suomeen. Mun työpaikka oli sillä välin mennyt alta, joten jatkettiin diginomadeina ja käytiin Hellsingissä myymässä suurin osa omaisuudesta pois. Jo sitä ennen reissaaminen pienten reppujen kanssa oli tuntunut todella vapauttavalta. Sitten lähdettiin Trans-Siperian radalle kuukaudeksi ja käytiin kolmen kuukauden Japani-episodin jälkeen mm. Uuden-Seelannin Pohjoissaarella. Eteläsaari kielämättä on nistä kahdesta hienompi ja jopa ihmiset mukavampia, eli siellä kannattaa tosiaan viettää se suunnittelemanne pitempi aika. Saadaan itse asiassa blogissa juuri Pohjoissaaren muistelut purettua.
Töiden yhdistäminen matkustamiseen on kieltämättä haasteellista ja vaatii kyllä pidempää paikallaan oloa välillä. Sitä huomasi ennen pitkää, että viipymiset yhdessä paikassa alkoivat venyä ja matkan jatkaminen oli yhä vaikeampaa, kunnes lopulta vakiinnutettiin tukikohta kahden kesän kaupunkiimme Belgradiin.
Paula - Gone with the Gastons
Ihanaa maailmanympärysmatkaa teille! Voi hitsi, satuitte siis tänne Kaliforniaan juuri sateiden aikaan. Me paikalliset ollaan tietysti oltu onnellisia, että useamman kuivan vuoden jälkeen ollaan saatu kunnolla vettä. Mutta sekasortoahan siitä tietenkin seuraa. Teillä on ollut huonoa tuuria kun ensin Kalifornian myrskyt ja nyt sargassum. Itse olen katsellut lentoja joko Meksikoon, Havaijille tai Costa Ricaan mutta kuulin, että sargassum -kausi on jo alkanut. Se on tosiaan ennen tullut vasta paljon myöhemmin, viime vuosi taisi olla eka kerta kun sitä oli jo helmikuussa. Vitsi kun tietäisi millainen tilanne on huhtikuussa… no, katsotaan minne tästä lähdetään.
Aila ja Juha
Aivan mahtavaa luettavaa. Erityisesti ihailen sitä, että nautitte elämästänne hitaasti edeten, vaikka maailmanympärimatka kuulostaa tosi pitkältä, uskallatte pysähtyä nauttimaan paikoista, joissa viihdytte ja joista olette todella kiinnostuneet. Tykkään tuosta asenteesta. Aila
VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa
Ai että, oon niin iloinen teidän puolesta! Maailmanympärimatka on todellakin märkä uni myös täällä. Tätä teidän reissua on ollut ihana seurata ja jään mielenkiinnolla odottamaan kaikkia upeita paikkoja, jonne vielä päädytte.
Maarit - niceMatkaaja
Unelmat on todellakin tehty toteutettaviksi… En ole itse koskaan varsinaisesti haaveillut maailmanympärysmatkasta, mutta kaikista noista paikoista, joissa olette jo ehtineet käydä, kyllä. Joissakin on tullut käytyäkin, mutta Uusi Seelanti ja Bora Bora edelleen haaveissa. Meksikossa suosittelen Holboxin saarta, mikäli seikkailette Riviera Mayan puolella tai jos taas Tyynen valtameren rannalla Sayulitan hippikylää (näistä molemmista ja muustakin Meksikosta juttua oman blogini puolella, www,maaritmaailma.com). Ihanaa, antoisaa ja turvallista matkaa!