Myanmariin matkustamisen eettinen kysymys
En voisi kirjoittaa matkastamme Myanmariin kirjoittamatta siitä pohdinnasta, mitä olemme käyneet läpi matkaan liittyen. En voi hehkuttaa maan upeita temppeleitä puhumatta myös Myanmarin pimeästä puolesta. En halua, että maailma lakaisee kansanmurhan maton alle. Kevyin mielin päätöstä lähteä Myanmariin ei tehty, ja matkan aikanakin koimme ristiriitaisia fiiliksiä.
En yleensä usko turistiboikottien voimaan, kun kyseessä on kokonaiset valtiot. Voit lukea koko perustelut tästä aikaisemmasta jutusta. Lyhykäisyydessään, asiat ovat harvoin niin mustavalkoisia kuin miltä ne näyttävät. Lukemattomissa maissa on parantamisen varaa ihmisoikeuksien suhteen, ja jos boikotoimaan ruvetaan, kohta ei voi enää matkustaa minnekään.
Yleensä boikotointi vahingoittaa eniten tavallisia tallaajia, joilla ei ole osaa eikä arpaa maansa politiikassa. Jotta boikotoinnilla saataisiin positiivisia muutoksia aikaan, se vaatisi ihmisten yhdistymistä sellaisella tasolla, mitä ei tule tapahtumaan. Myanmarissa lomakohteet ovat edelleen loppuunmyyty ja turistivirta ainakin viime vuonna vain kasvoi. Ennen kaikkea, maan eristäminen omaan kuplaansa harvoin edistää rauhaa.
Myanmarin tapauksessa asiaa oli pakko pohtia uudestaan, sen verran tilanne on mennyt tunteisiin.
Tässä lyhyesti Myanmarin tilanteesta, ja argumentteja matkustamisen puolesta ja vastaan. Pitäisikö sinun boikotoida Myanmariin matkustamista, siihen et vastausta et tästä postauksesta löydä. Mutta toivottavasti tästä on hyötyä jollekin, jolle tilanne on uusi, tai joka Myanmariin matkustamista harkitsee. En ole asiantuntija, vaikka olen yrittänyt hiukan tilanteeseen perehtyä. Älä sinäkään perusta mielipidettäsi äkkinäisiin johtopäätöksiin tai yksittäisiin artikkeleihin, vaan ota selvää itse.
Mitä Myanmarissa tapahtuu
Lähemmäs 700 000 rohingya-nimiseen etniseen muslimivähemmistöön kuuluvaa ihmistä on pakotettu pakenemaan pakolaisleireille Bangladeshiin ja kauemmas elokuusta 2017 jälkeen. Myanmarin luoteisosan Rakhinen osavaltiossa eläneiden rohingyojen vainoa on kestänyt jo kauan, mutta elokuussa tilanne kärjistyi ja pakolaisvirta yltyi. Se seurasi rohingyakapinallisten vastahyökkäystä, johon armeija vastasi ennennäkemättömällä voimalla. Yhteensä rohingyapakolaisten määrä Bangladeshissa lähenee miljoonaa.
Tyttöjä ja naisia on raiskattu ja silvottu, lapsia heitetty roviolle, kyliä poltettu, ihmisiä nälkiinnytetty. Tuhansia ihmisiä on tapettu, ja toimittajien ja avustustyöntekijöiden pääsyä alueelle rajoitettu.
YK:n turvaneuvosto on tuominnut Myanmarin armeijan hirmuteot rikoksina ihmisyyttä vastaan, ja Myanmarin tapahtumia on kutsuttu etniseksi puhdistukseksi ja kansanmurhaksi.
Myanmarin johtajaa, rauhan Nobelin vastaanottanutta Aung San Suu Kyitä on kritisoitu voimakkaasti vaikenemisesta ja jopa valehtelusta tilanteesta. Armeijalla on kuitenkin edelleen maassa paljon valtaa.
Taustaa
Rohingyat ovat maailman vainotuimmaksi vähemmistöksi kutsuttu kansa. Rohingyojen systemaattista syrjintää on kestänyt vuosikymmenien ajan. Heiltä on kielletty kansalaisuus ja esimerkiksi mahdollisuudet kunnon terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Rohingyoja pidetään terroristeina ja laittomina siirtolaisina, vaikka kansan historia Burmassa venyy vuosisatojen ajalle.
Monet uskovat Myanmarissa, että kansainvälinen media on liioitellut tapahtumia, ettei länsimaissa ymmärretä asian taustoja, eikä julmuuksia ole edes tapahtunut. Rohingyat vain polttivat kylänsä itse. Myanmarin lehdissä maan humanitäärinen katastrofi sivuutetaan pienessä artikkelissa.
Etniset kiistat ovat piinanneet Myanmaria iät ja ajat. Myanmar on etnisesti yksi maailman kirjavimpia kansoja. Rohingyat eivät suinkaan ole Myanmarin ainoa vainottu vähemmistö. Rohingya-kriisi on yksi kriisipesäke muiden joukossa, ja etnisiä konflikteja ja rajujakin vainoja on ollut maassa jatkuvasti.
Myanmariin matkustamisen eettiset ongelmat
Myanmariin matkustamisen eettiset ongelmat liittyvät etenkin armeijan taloudelliseen tukemiseen ja siihen, minkälaisen symbolisen viestin sinne matkustaminen lähettää sekä Myanmarille että muulle maailmalle.
1. Armeija hyötyy rahallisesti turismista.
Armeija saa osansa turistien rahoista. Vaikka esimerkiksi majoitukset ovat nykyään suurimmaksi osaksi yksityisomistuksessa, silti viisumimaksuista, maan sisäisistä lennoista, sisäänpääsymaksuista ja verorahoista armeija saa osansa.
2. Myanmariin matkustamisen symbolinen vaikutus
Jos turistit jatkavat virtaamista Myanmariin, lähettääkö se maalle viestin, ettei kansainvälistä yhteisöä häiritse maan tapahtumat? Ja toisaalta antaako se merkin ulkomaailmalle, ettei Myanmarissa mitään niin vakavaa ongelmaa olisikaan?
Myanmariin matkustamisen puolesta
Auttaako boikotti lopulta ketään muuta kuin omaa omatuntoa? Onko mahdollista, että aiheutamme enemmän harmia kuin hyötyä?
1. Isot osat Myanmaria ovat riippuvaisia turismista, ja leijonanosa turistin rahoista menee hyvään tarkoitukseen köyhässä maassa.
Lyhyessä ajassa sadat tuhannet burmalaiset ovat tulleet riippuvaisiksi turismista. Toisaalta Myanmarin armeija ei tarvitse turisteja jatkaakseen julmuuksia. Jos boikotoimme Myanmaria siksi, ettemme halua tukea armeijaa rahallisesti, pitäisikö sitten boikotoida myös maita, jotka vielä suoremmin ja suuremmin rahoittavat tai jopa aseellisesti tukevat Myanmaria.
Turistirahoista leijonanosa menee hyvään tarkoitukseen, paikallisten elintason parantamiseen köyhässä maassa, koulutukseen ja terveydenhuoltoon.
2. Myanmar tulisi pitää valokeilassa
Epävirallinen turistiboikotti Myanmarissa ei ole koskaan auttanut ennenkään. Sen sijaan se kyllä sulkee maata takaisin omaan kuplaansa, mikä ei ole omiaan edistämään rauhaa. Ilman turismia Myanmarin tapahtumista nähtäisiin varmasti vielä vähemmän otsikoita. Ilman ulkomaailman vaikutusta paikallisten näkemykset eivät pääse horjumaan. Olisiko sittenkin hyväksi pitää auki ovea kansainväliselle huomiolle boikotin sijaan, edistää dialogia ja pitää Myanmar valokeilassa?
Jos matkustat, matkusta tietoisesti
Asia ei ole mustavalkoinen, ja siksi uskon, että jokaisen on tehtävä omat päätöksensä. En aio kehottaa matkustamaan. Mutta en myöskään olemaan matkustamatta. Itse alan kallistua sille kannalle, että olisi voinut jättää menemättä. Siksi, että en halua, että se pienikään osa rahoistani menee armeijalle. Toisaalta mieheni on vankasti toista mieltä ja uskoo, että maan sulkeminen kuplaan vahingoittaisi sitä entisestään.
Joka tapauksessa haluan, että matkustat tietoisesti jos niin teet. Myanmarin tapahtumia ei pitäisi sivuuttaa hälläväliä -asenteella.
Vältä rahan kulkeutumista armeijalle missä vain voit. Se ei aina ole helppoa, sillä kytkökset Myanmarissa ovat kaikkea muuta kuin selviä. Tässä kuitenkin muutama vinkki.
- Vältä maan sisäisiä lentoja, sillä lentoyhtiöillä on usein kytköksiä armeijaan. Vältä ainakin maan kansallista lentoyhtiötä.
- Varmista, että majoitus tai mahdollinen matkanjärjestäjä on yksityisomistuksessa. Parhaana vaihtoehtona pidetään pientä perheomisteista guesthousea.
- Suosituimpiin nähtävyyksiin kuten Baganiin, Mandalayn temppeleille ja Inle-järvelle on sisäänpääsymaksu. Ne ovat tietenkin näkemisen arvoisia kohteita, mutta harkitse myös vaihtoehtoisia kohteita. Myanmarista löytyy todennäköisesti yhtä upeita kohteita, joista saat nauttia ilman turistilaumoja tai pääsymaksuja.
- Baganissa näkötorni on hallituksen omistama. Vältä.
- Levitä sanaa, bloggaa, kirjoita Facebookiin, käytä häsäreitä.
- Tutustu ihmisiin ja yritä avartaa heidän maailmankuvaansa.
Sen sijaan, että arvomme pitäisikö meidän matkustaa vai ei, mitä jos auttaisimme oikeasti?
Tilanne rohingyojen pakolaisleireillä on järkyttävä. Ihmiset elävät mudassa, itse kyhätyissä asumuksissa. Ihmisen perustarpeista kuten puhtaasta vedestä, ruoasta ja vessoista on huutava pula. Ihmisiä on vaarassa kuolla nälkään. Epähygieenisissä olosuhteissa sairaudet leviävät, ja myös ihmiskauppa rehottaa. Alkava monsuunikausi uhkaa ihmisten väliaikaisasumuksia sykloneille ja tulville alttiissa Bangladeshissa. Bangladesh on yksi maailman köyhimpiä maita ja tarvitsee kipeästi kansainvälisen yhteisön apua.
Lahjoituksen voit tehdä helposti ja vaivattomasti vaikka tekstiviestillä.
Plan.fi – Myanmarin pakolaiskriisi
KOKEMUKSIA MYANMARISTA – VINKIT, KOHOKOHDAT JA PETTYMYKSET
Lue myös: Pitäisikö tiettyjä matkakohteita boikotoida
Kaikki Myanmar-postaukset löydät täältä.
Muuttolintu somessa:
Instagram: @gratefulcoconut
Facebook: Muuttolintu -matkablogi
Twitter: @muuttolintu1
Blogit.fi: Muuttolintu
Angelina FI
Olen vakaasti sitä mieltä, että maata ei pidä boikotoida. Päinvastoin. Mitä enemmän ihmiset siellä käyvät, kuvaavat, kertovat, bloggaavat jne. sen tunnetummaksi asiat tulevat. Mitä enemmän paikalliset turismilla tienaavat, sitä suuremmalla todennäköisyydellä voivat kouluttaa lapsensa. Sillä saadaan sivistys lisääntymään ja kansa voimakkaammaksi taistella oikeuksiensa puolesta. Tämä nyt vain raaka ja pelkistetty ajatus….
Kati Suomalainen im Allgäu
Todella hyvä kirjoitus ja oikeanlaista pohdintaa. Asia on tosiaankin kaksijakoinen, teet niin tai näin niin aina tuntuu että tekee väärin. Mun kaveri on sieltä kotoisin, hän asui Saksassa karkotettuna maasta. En sen tarkemmin viitsi tässä kertoa, mutta hänellä oli uskomattomia juttuja kerrottavanaan. Hän kertoi myös että häntä harmittaa että maata pidetään köyhänä vaikka siellä on paljon rikkauksia. Kiitos ihanan sotilasjuntan on tämän kansan vaikea ponnistaa ylöspäin. Nämä ovat näitä asioita mistä pitäisi kirjoittaa enemmän. Toki monet kirjoittavatkin mutta että “normi-ihmisetkin” tajuisivat mitä siellä on oikein meneillään. Itsekin olin taasen unohtanut koko maan ja tulin taas surulliseksi. Ikävöin myös kaveriani joka ei enää asu Saksassa.
Suunnaton
Tärkeä ja erinomainen postaus. Olen itse venyttänyt Myanmariin matkustamista tämän kriisin vuoksi. En ole halunnut tukea syrjivää organisaatiota enkä tuoda toiminnallani esille, että Myanmarin tapahtumat ovat ok.
Kirjoitit kuitenkin myös tärkeitä pointteja siitä, miten matkailu parantaa tavallisten ihmisten elinkeinoa ja miten niin bloggaajilla kuin kaikilla muillakin matkailijoilla on mahdollisuus pitää Myanmarin kriisi esillä ja ihmisten mielessä.
Alkusysäyksen jälkeen Myanmarin kansanmurha on valitettavasti alkanut menettää paikkaansa otsikoissa, joten on tärkeää, että me tavalliset ihmiset pidämme sitä esillä. Ja autamme sen, minkä voimme.
Jenni
Tärkeä aihe ja onhan niitä monia maita, joissa esim. ihmisoikeusasiat eivät ole sillä tolalla, kuin niiden pitäisi olla. En itsekään usko kokonaisvaltaisen boikotoinnin voimaan, vaan lähinnä juuri noita pienempiä tekoja sitten voi huomioida omassa toiminnassaan. Ei kai tmä maailma koskaan tule valmiiksi, mutta pala palalta paremmaksi – toivottavasti.
Jaakko / Lomalla Viimeinkin
Hyvää pohdintaa. Itsekin matkustaisin ja se on hyvä tuoda esille näitä epäkohtia. En usko että maan sulkeminen omaan kuplaan auttaa ongelmien ratkaisussa vaan turismi hyödyttää pitkällä aikavälillä väestöä ja lisää tietoutta asioista sekä siitä miten muualla maailmassa eletään jne
Pirkko / Meriharakka
Itselläni on tuo päätös ajankohtainen, ehkä jo tulevana syksynä ja päätöksemme matkustaa nyt tai myöhemmin ei kuitenkaan ole kiinni siitä että haluaisimme boikotoida tai emme haluaisi vaan muista seikoista. Vaikea kuvio, mutta Myanmarin osalta kallistuisin kuten jutussasi totesit, sille kannalle, että iso osa rahoista ehkä sittenkin maassa päätyy hyvään ja maasta puhuminen myös Suomessa on hyvä asia.
Emma
Hyvä että kirjoitit tämän jutun ja toivottavasti se tavoittaa monta Myanmarin matkustusta suunnittelevaa! En tiedä kummalle kannalle kallistuisin itse, jos nyt pitäisi pohtia matkustanko Myanmariin vai en, asia on tosiaan todella monitahoinen. Kuten sanoit, epäviralliset boikotit eivät ainakaan auta, ja maailmassa olisi lopulta aika vähän kohteita joihin voisi hyvällä omallatunnolla matkustaa jos asiaa katsoo siltä kannalta. Pohjois-Korea on omalla kohdallani ainoa selkeä kohde, jolle sanoisin ei.
Sofia / Project Forever
Hyvä ja silmiä avaava kirjoitus! Rehellisesti sanottuna en tiedä, pitäisikö turistina boikotoida vai ei. Ei kuitenkaan saa unohtaa asiaa tai ummistaa silmiä totuudelta. On tärkeää että asiasta uutisoidaan mahdollisimman monessa mediassa – niin myös somessa. Auttaa voi myös täältä Suomesta käsin lahjoittamalla alueella toimiville eri hyväntekeväisyysorganisaatioille. Ehkä tällä hetkellä itse en lähtisi Myanmariin, mutta tulevaisuudessa saattaisin hyvinkin mennä.
Ne Tammelat
Hyvä ja tärkeä kirjoitus, kiitos siitä! Tilanne ei varsinaisesti houkuta matkustamaan, mutta kallistun myös sille kannalle, että paikalliset tarvitsevat apua ja sitä saa, kun tietoisuus ongelmista lisääntyy. Uskomatonta, miten epäoikeudenmukaisia asioita maailmassa tapahtuu.
VEERAPIRITA / AURINKORASVAA JA ALOE VEERAA
Tää postaus on kyllä sellainen, jonka jokaisen pitäisi lukea ennen Myanmariin matkustamista. Täyttä asiaa jokainen sana, ihmisten on hyvä olla tietoisia. Mä olin ihan järkyttynyt hetki sitten, kun keskustelin erään ihmisen kanssa maailman tilanteesta ja jotain sanoin Myanmariin liittyen eikä hänellä ollut mitään hajuakaan mitä siellä tapahtuu. Jäin miettimään silloin, että mitenkähän monta muuta samanlaista henkilöä on maailmassa? Tietosiuutta on hyvä lisätä.
Vielekään en vain voi käsittää, miksi maailmassa pitää olla julmia toisille. Miksei me kaikki voitaisi elää sulassa sovussa täällä? Kiva, että annoit konkreettisia vinkkejä Myanmariin matkustaville.
Merja / Merjan matkassa
Hyvää pohdintaa! Myanmar oli omissa ajatuksissa viime viikonloppuna, kun mietin jouluksi jotain reissua (ajoissa liikenteessä). Thaimaa on listalla aika korkealla ja siinä olisi myös mahdollisuus poiketa Myanmarissa. Mielestäni asiat eivät ole koskaan mustavalkoisia, vaan kaikella on puolensa. Tietyt asiat huomioiden Myanmariin voi matkustaa, kuten totesit. Oma pohdinta joulun ja kohdevalinnan suhteen vielä jatkuu..
Pia / Lyhyenä hetkenä
Tärkeä ja herättelevä postaus, kiitos! Itse matkustan pääasiassa Euroopassa, Kauko-Itä on jostain syystä kokonaan koluamatta. Luulen, että tähän valintaan ovat vaikuttaneet lentomatkailun päästöjen lisäksi vähintäänkin alitajuntaisesti uutisoinnit, joista sinäkin mainitset. Hyvää pohdintaa, jota suosittelen jokaisen harrastavan ennen matkapäätösten tekemistä.
Aron / Ja sitten matkaan...
Hyviä pointteja, samoja aiheita on meilläkin pohdittu. Kaksi kertaa tässä oli jo Myanmarin matka melko pitkälle suunniteltuna, mutta jätimme vielä väliin. Olen kallistumassa myönteiselle kannalle, mutta päätös ei ole helppo. Täytyy vielä perehtyä asiaan tarkemmin ja ottaa selvää missä kohteissa rahat menisivät parhaiten paikallisten ihmisten hyödyksi. Toisaalta tuntuu tylsältä lähteä ollenkaan, jos pitää jättää näkemättä just ne paikat, joiden vuoksi on maasta aikoinaan kiinnostunut.
Simo
En osaa ottaa kantaa siihen pitäisikö Myanmariin matkustaa ja miksi ei/joo. Mun piti aikoinaan koulussa valita joku Nobelin rauhanpalkinnon saaja esseen aiheeksi ja mä päädyin kirjoittamaan Aung San Suu Kyistä. Nyt sen pohjalta mitä esseestä ja sen taustatyöstä muistan niin Suu Kyin toiminta on mun mielestä ollut rauhannobelistiks aika munatonta. Se käytännössä pilas perhe-elämänsä sen ideologian myötä, ettei poistu maasta ja on vähän väliä kotiarestissa kunnes siirrytään oikeeseen demokratiaan. Ihan jalo ja kunnioitettava ajatus joo, mutta nykyisessä valossa näyttää lähinnä naurettavalta. Vaikkei sillä valtiopäämiehenä olekaan juuri valtaa armeijaan (oikeata demokratiaa joo) niin kansan keskuudesta löytyy arvostusta. Tärkeän mielipidevaikuttajan ei soisi odottavan yli vuotta ennen kuin julkisesti kommentoi pakolaiskriisiä, sillä siinä vaiheessa ei oikeen ole enää muita mielikuvia kuin se että, se on jo hiljaisesti hyväksytty.