Parasiitti paratiisista ja muita reissutuliaisia

Reissaamiseen liittyy myös kääntöpuolia, kuten mahdollisia ikäviä tuliaisia, parasiitteja, ameeboja ja muuta mukavaa. Parasiitteja voi saada astumatta varpaallakaan ulkomaille, ja itse asiassa meillä useimmilla taitaa niitä olla. Mutta ongelmia aiheuttavat paratiisit taitavat olla yleisempiä ulkomaan matkojen seurauksena. Tässä muutamia kokemuksia reissusairasteluista.

Minulla on ollut reissusairastelujen suhteen huono tuuri. Esimerkiksi Balin matkoista en tunnu koskaan selviävän ilman bali bellyä. Viime kerralla kyseessä oli ameeba, josta toipuminen kesti pitkään. Intiassa laattasin vatsataudissa 16 tunnin junamatkan likaisessa junan vessassa. Kambodzasta sain antibioottiresistenssin bakteerin, jonka seurauksena päädyin sairaalaan munuaistulehduksessa. Kirsikkana kakun päällä oli mato varpaassa.

Parasiitti kokemuksia

Antibioottiresistentti bakteeri ja munuaistulehdus

Kaikki alkoi Kambodzan matkan jälkeisestä kylkikivusta, jota erehdyin ensin luulemaan lihaskivuiksi. Sitten nousi kuume, siispä lääkäriin hakemaan antibiootit. Antibiooteista huolimatta heräsin yöllä korkeaan kuumeeseen ja järkyttävään vapinakohtaukseen. Aamulla olo oli huonontunut. Oli lähdettävä sairaalaan.

Lääkärillä kohosi kulmakarvat, kun kerroin pari viikkoa aikaisemmin saapuneeni kotiin Kambodzasta. Vatsa oli kyllä ollut sekaisin melkein koko Kambodzan matkan ajan, mutta en ajatellut sen olevan mitään sen vakavampaa. Lääkäri totesi, että on jäätävä sairaalahoitoon.

Seurasi kaksi loputtoman pitkää yötä ja kolme päiväää The Royal Melbourne Hospitalin Emergency Roomissa. Kuume saatiin laskemaan, mutta lääkkeistä tuli paha olo, kova huimaus ja aloin jo näkemään halluja. Rohan kertoi myöhemmin, että olin kuumehoureissa puhunut lauseita, jotka olivat puoliksi englantia ja puoliksi suomea.

Verinäytteitä otettiin niin monta pullollista, että aloin miettiä, onko minulla enää verta jäljelläkään. Käsivarret olivat kuin heroiiniaddiktilla. Kolmen päivän jälkeen olo oli hiukan parempi, joten pääsin kotiin lepäämään ja odottamaan verikokeiden tuloksia.

Lääkäri valaisi, että suurin osa Kambodzan e.coli -bakteerista on vastustuskykyistä laatua. Kolmen epäonnisen antibioottikokeilun jälkeen onneksi vihdoin löytyi antibiootti, joka tehosi, ja elämä alkoi pikkuhiljaa voittaa.

Ameeba kokemuksia

Bali Belly ja giardia

Balin matkoilla olen lähes joka kerta kärsinyt rajun bali bellyn. Kerran pahoille ruoansulatusoireille ei tullut loppua vielä kotonakaan. Säästän teidät yksityiskohtaisilta kuvailuilta, mutta en esimerkiksi pystynyt syömään kuin haarukallisen ruokaa, ilman että vatsa turposi palloksi ja vatsakrampit alkoivat. Tätä jatkui pitkälle toista kuukautta.

Pian löysin itseni kiikuttamasta kakkaa käsilaukussa kerta toisensa jälkeen lääkäriin tutkittavaksi. Mitään ei löytynyt, mutta erikoislääkäri epäili, että joku loiseläjä siellä jyllää, todennäköisesti giardia. Antibioottikuurin myötä oireet vihdoin hellittivät.

Ameeba – Kokemuksia parasiitista toipumisesta

Kenties viheliäin kaikista parasiittikokemuksista on ollut jälleen kerran Balin matkalla saatu ameeba. Jälleen kerran yön korkeassa kuumeessa oksennettuani raahauduin paikalliselle pienelle klinikalle. Minut laitettiin tippaan yöksi ja seuraavana päivänä antibiootit kourassa minut päästettiin hotelliin lepäämään.

Pitkän antibioottikuurin jälkeen osa oireista jäi kuitenkin vaivaamaan. Tutkiskellessani asiaa selvisi, että Flagyl -kuurilla ei ameebaa välttämättä tapeta. Kyseiseen ameebaan varmemmin tehoavia antibiootteja ei sen sijaan Indonesiasta edes saanut. Soittelin vielä epätoivoisena Australiaankin, josko sieltä olisi voinut saada apua, turhaan. Balilaisen lääkärin mielestä ameeba oli poissa, koska sitä ei näytteessä näkynyt. P*skanäytteistä on kuitenkin pahamaineisen vaikea löytää parasiitteja. Olin niin epätoivoinen, että popsin papaijansiemeniä niiden parasiittejä tappavan vaikutuksen vuoksi. Älä kokeile kotona, ellet tiedä mitä teet. Seurauksena kuukautiset alkoivat kaksi viikkoa etuajassa, mutta suolisto-oireet jatkuivat. Loppupeleissä oireet alkoivat pikkuhiljaa hellittää ajan myötä.

Mato varpaassa

Kambodzan matkan jälkeen varvastani kutitti vietävästi useamman viikon, niin että yöunet kärsivät. Todistimme Kambodzan Koh Rongilla useampaa tapausta, jossa ihmiset olivat saaneet märästä rantahiekasta madon varpaaseen. Kyseessä on vaeltava toukka, cutaneous larva migrans. Purema ei näytä juuri hyttysenpuremaa kummoisemmalta, mutta syyhy on sietämätön ja kutiseva kohta vaihtaa usein paikkaa.

Lääkärillä ei vaikuttanut olevan aavistustakaan, mistä on kyse, mutta määräsi pyynnöstäni kuitenkin matolääkkeen, Ivermektiinin. Oireet loppuivat parissa päivässä.

Opetuksia parasiiteista

Olen aina reissannut todella huolettomasti. En ole ollut sitä tyyppiä, joka kantaa käsidesiä mukana ja vahtii mitä suuhunsa pistää. Olen surutta ruokaillut katukeittiöissä enkä juuri esimerkiksi jäistä ole murehtinut. Olen jatkossa ehkä hiukan varovaisempi, mutta loppupeleissä uskon, että parhaiten parasiitteja välttää hyvällä vastustuskyvyllä ja hyvällä onnella.

Miksi sairastun jokaisella Balin matkalla, samalla kun mieheni pysyy terveenä? Sen täytyy liittyä huonompaan vastustuskykyyn ja suoliston kuntoon. Veikkaan, että asialla on jotain tekemistä lapsena ja nuorena syödyillä lukemattomilla antibioottikuureilla. Jos haluaa selviytyä matkoista maailmalla ilman parasiitteja, kannattaa siis pitää suolistosta ja vastustuskyvystä hyvin huolta ja välttää antibiootteja, ellei muuta vaihtoehtoa ole.

Jos kärsit parasiitista, ensin on otettava selvää mikä ötökkä on kyseessä. Länsimainen lääketiede tuntee huonosti tropiikin öttiäisiä, joten jos mahdollista, lääkäriin kannattaa mennä jo kohteessa. Kokemukseni mukaan joskus luontaishoitajat tunnistavat ongelman paremmin kuin lääkärit, ja heiltä löytyy myös paremmat aseet niitä vastaan, toki tapauksesta riippuen. Kannattaa myös muistaa, että testit eivät ole luotettavia, sillä usein parasiitit ovat piiloutumisen mestareita.

Parasiitti ajatuksena on ensin kauhistuttava. Monet kuvittelevat esimerkiksi, että eihän meillä Suomessa sellaisia ole. Mutta parasiitin voi saada kotimaastakin – itse asiassa niitä arvellaan olevan kaikilla. Ameebasta kärsittyäni en pelkää enää parasiitteja, valitettavasti ne ovat osa meitä, eivätkä suinkaan aina vaarallisia tai haitallisia. Niistä voi kuitenkin aiheutua myös merkittäviä ongelmia, eikä niitä mielestäni tutkita tarpeeksi.

parasiitti matkalta

Löytyykö teiltä kokemuksia parasiiteista?