Australia

Australia on tulessa – Mitä, miksi, miten voimme auttaa?

Australiassa tunnelma on apokalyptinen. Rajujen metsäpalojen on jo arvioitu olevan laajuudeltaan kuusi kertaa suuremmat kuin Amazonissa riehuneet palot – ja kesä ei ole edes vielä pitkällä. Mistä Australian maastopalot johtuvat? Kuinka me voisimme auttaa?

Viime aikoina on ollut vaikea seurata uutisia nieleskelemättä kyyneleitä. Australiaa riepottelevat tuhoisimmat maastopalot miesmuistiin. Yli kuusi miljoonaa hehtaaria on palanut maan tasalle. Vertailun vuoksi, paljon kansainvälistä huomiota saaneissa Amazonin metsäpaloissa maata paloi arvioiden mukaan 900 000 hehtaaria.

Lähes 500 miljoonaa eläintä on saanut surmansa ja kokonaisia lajeja epäillään pyyhkiytyneen maailmasta pois.

Ainakin 19 ihmistä on menehtynyt ja monta muuta on kateissa. Toista tuhatta rakennusta on palanut maan tasalle. Satoja tuhansia ihmisiä on evakuoitu ja osassa Australiaa on julistettu hätätila.

Martin Sneicer / Flickr

Sydneyn ikoniset oopperatalon maisemat verhoutuivat maastopalojen myötä savupilveen. Ennätyshelteitä on mitattu siellä sun täällä. Canberrassa mitattiin hiljattain maailman huonoin ilmanlaatu. Palot ovat vapauttaneet ilmakehään arvioiden mukaan 350 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä – kaksi kolmannesta koko vuoden saldosta.

Ja edessä on pitkä, kuuma kesä.

Näin katastrofisten palojen hallinta on lähes mahdoton tehtävä. Miehistöä tai kalustoa ei ole ollut tarpeeksi, ja palojen sammuttaminen on ollut vapaaehtoisten palomiesten harteilla. Hallituksen toimet ovat monien australialaisten mielestä riittämättömiä monella taholla.

HighExposure / Flickr

Katastrofi Australian ainutlaatuiselle luonnolle

Yksi asia, mitä olen aina rakastanut Australiassa eniten on sen ainutlaatuinen luonto. Vehreät sademetsät ja tuhannet ihmeelliset kasvi- ja eläinlajit, joita ei löydy mistään muualta maailmasta. Jo ennen tämän vuoden rajuja maastopaloja olen ollut huolissani niiden tulevaisuudesta. Nyt se alkaa näyttää lohduttomalta.

Jopa sademetsät, jotka eivät helposti yleensä pala, ovat antautuneet maastopalojen raivolle. Australian mittaamattoman arvokkaat, muinaiset Gondwana -maailmanperintösademetsät hiiltyvät maan tasalle.

Nämä maailman vanhimpiin kuuluvat sademetsät ovat muisto aikojen alusta ja muinaisesta Gondwanan jättimantereesta. Ne ovat myös tärkeitä Australian luonnon monimuotoisuuden keskittymiä. Nämä metsät eivät uudistu samalla tavalla kuin eukalyptusmetsät, ja jos tämän kaltaiset maastopalot jatkuvat, saatamme menettää ne ikuisiksi ajoiksi.

Arvioiden mukaan jopa puoli miljardia eläintä on kuollut maastopaloissa. On pelkoja, että kokonaisia kasvi- ja eläinlajeja on kadonnut maailmasta palojen myötä.

Mediassa leviää sydäntäsärkeviä kuvia hiiltyneistä luontokappaleista ja videoita kengurulaumoista, jotka hyppivät liekkejä pakoon. Kaikki eivät kuitenkaan pakoon pääse. Kuten hidasliikkeiset koalat.

Australian ikonisista koaloista onkin tullut lohduttoman tilanteen symboli.

Queenslandin ja Uuden Etelä-Walesin koalakannat olivat huonossa jamassa jo ennen maastopaloja. 20 vuoden aikana populaatio on tippunut lähes puoleen pääasiassa ihmisen toiminnan seurauksena. Jäljellä olevista koaloista jopa kolmanneksen arvioidaan kuolleen metsäpalojen seurauksena. Tulevaisuus ei näytä valoisalta Australian lutuisille karvapalleroille. WWF:n mukaan koaloita voi odottaa sukupuutto 30 vuoden sisällä. Mitä olisi Australia ilman koaloita?

Ei unohdeta, että koalat eivät suinkaan ole ainoa vaarassa oleva laji. Monet Australian harvinaiset, ainutlaatuiset eläinlajit ovat palojen myötä vaarassa hävitä maailmasta.

Australia on tulessa – miksi, mistä palot johtuvat?

Maastopalot ovat Australiassa luonnollinen ilmiö ja olennainen osa ekosysteemiä – monet kasvilajit ovat riippuvaisia niistä. Metsäpaloja osataan siis odottaa, mutta tänä vuonna mittakaava on yllättänyt kaikki.

Merkittävä syy maastopalojen riistäytymiseen käsistä on yhdistelmä ennätyshelteitä, ennätyskuivuutta ja kovaa tuulta. Poikkeuksellisen sään takana on arvioitu olevan useampia poikkeuksellisia sääilmiöitä, kuten Intian valtameren kaksinapainen eli dipoli suursääjärjestelmä. Sama ilmiö, jota on verrattu El Niñoon aiheuttaa kuivuutta Australiassa, ja toisaalta tulvia Itä-Afrikassa. Pohjoisen myöhäisten monsuunisateiden lisäksi eteläisen kehämoodin (Southern Annular Mode, SAM) sanotaan lisänneen kuivuutta Australiassa.

Poikkeuksellisen sään lisäksi on myös spekuloitu, että uhkaan ei ole Australiassa varauduttu tarpeeksi toimivalla metsänhoidolla. Australian alkuperäiskansojen johtajat osasivat odottaa katastrofia. He ovat varoitelleet jo kauan Australiaa uhkaavasta maastopalokriisistä vuosikymmenten, jos ei satojen vuosien riittämättömän maanhoidon seurauksena.

Somessa leviävät huhut suuntaan jos toiseen. Ja onkin todennäköistä, että merkittävä osasyyllinen on ihminen itse, tavalla tai toisella. Mikä on totuus Australian metsäpaloista ja mistä Australian palot johtuvat – sen jälkipyykin aika tulee myöhemmin. Nyt tulisi huhujen levittämisen sijaan keskittyä auttamiseen.

Kim / Flickr

Australian maastopalot ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on tottakai myös ollut maastopalokeskustelun keskiössä. Jo vuosikymmenten ajan tutkijat ovat ennustaneet, että metsäpalot tulevat yleistymään ympäri maailmaa ilmastonmuutoksen myötä. Australian metsäpalojen on ennustettu pahentuvan, aikaistuvan ja pidentyvän.

Yksittäisiä paloja on vaikea laittaa ilmastonmuutoksen piikkiin. Mutta maastopalojen voimakkuus ja aikaistuminen on huolestuttava signaali, mikä tulisi ottaa vakavasti.

Onko tämä uusi normaali? Kuinka kauan jo ennestään rutikuiva manner kestää tällaisia paloja, jos niistä tulee jokavuotisia? Onko tämä lopun alkua?

Kansainvälisessä vertailussa Australian ilmastopolitiikka sai nolla pistettä. Olisi absurdia, ellei se olisi niin järkyttävää, että Australia on yksi haavoittuvimmista maista ilmastonmuutoksen kourissa, ja silti hallitus ei ota ilmastonmuutosta vakavasti. Australia on yksi maailman johtavia hiilen ja maakaasun viejiä. Iso Valliriutta on kuolemaisillaan, maa hukkuu liekkeihin, ja ilmastonmuutoksen torjumisen sijaan maassa avattiin tänä vuonna yksi maailman suurimmista hiilikaivoksista. Mitä oikein pitää tapahtua, jotta tilanteeseen aletaan suhtautua sen vakavuuden vaatimalla tavalla? Monet miettivätkin, mitä hyötyä on talouskasvusta, jos meillä ei kohta ole elinkelpoista mannerta.

Lue lisää ilmastonmuutoksesta ja maastopaloista täällä.

Kuinka me voimme auttaa?

Tilanne Australiassa on lohduton, eivätkä hallituksen toimet ole riittäviä. Apua tarvitsevat ihmiset, joilla ei ole paikkaa minne mennä ja jotka ovat menettäneet kaiken. Apua tarvitsevat väsymättä taistelevat palokunnat. Ja apua tarvitsee luonto, jos sillä on mitään toivoa palata entiselleen. Auttaa voit tekemällä lahjoituksia. Tässä muutama hyvä kohde:

Auta maastopalojen uhreja:
Australian Punaisen Ristin katastrofirahasto
St Vincent de Paul Society Bushfire Appeal auttaa metsäpaloissa kotinsa menettäneitä pääsemään takaisin jaloilleen.

Tue Australian eläimiä:
The Rescue Collective tue eläimiä suoraan paikan päällä olevien ihmisten kautta.
WIRES (New South Wales Wildlife Information, Rescue and Education Service) pelastaa ja hoitaa Australian metsäpalojen eläinuhreja.
RSPCA (The Royal Society for the Prevention of Cruelty to Animals) auttaa eläinten evakuoinnissa ja hoidossa.
Port MacQuarie Koala Hospital jakaa kerätyt varat muiden Uuden Etelä-Walesin villieläinten suojeluorganisaatioiden kesken.

Tue vapaaehtoisia palomiehiä:
Victoria: CFA
Uusi Etelä-Wales: RFS
Etelä-Australia: CFS Foundation
Queensland: RFBAQ

Yhtä tärkeää on levittää sanaa. Australian maastopalojen vakavuus vaatii suurempaa kansainvälistä huomiota. Painetta tarvitaan, jotta luonto vihdoin laitettaisiin Australiassa etusijalle.

Näytä kommentit

  • Kiitos kattavasta jutusta ja hyvistä linkeistä. Nää on tosi surullisia uutisia ja surullisinta on kyllä tuo maan suhtautuminen ennaltaehkäisyyn. :(

  • Kiitos hyvästä artikkelista. Kuukauden päästä olisi tarkoitus mennä paikanpäälle Melbournen ympäristöön ihmettelemään tilannetta. Toivottavast nämä palot viimeistään herättävät myös päättäjät toimiin.

  • Niin järkkyä ja surullista! En voi käsittää et miten siellä on noin jääräpäinen hallitus ja noin huonossa jamassa palokuntatoiminta. 😭

  • Kiitos, että kirjoitat tästä järkyttävästä aiheesta. Ei auta kuin lahjoittaa, jakaa tietoisuutta ja toivoa parasta. Toivotaan, että edes koalat tai kengurut saisivat empatianapit koilliseen ja rahahanat auki, sekä kansainvälinen huomio auttaisi saamaan Australian hallitukseen painetta asian tiimoilta.

  • Kiitos tästä kattavasta yhteenvedosta, tosi mielenkiintoinen lukea. Niin surullista on kuulla eläinten ja ihmisten kurjista kohtaloista. Niin tärkeää olisi päättäjienkin ymmärtää ennaltaehkäisyn merkitys ilmastonmuutoksen ja palojen torjunnassa. Paljon on vielä tehtävää, toivottavasti kehitys lähtee oikeaan suuntaan!

  • Australian maastopalot on ihan järkyttävät. Yhtään ihmisiä vähättelemättä luonnon tuhoutuminen on äärimmäisen surullista. En ole aiemmin hahmottanutkaan, että jopa kokonaiset lajit ja ainutlaatuiset ekosysteemit ovat tuhoutumassa. On uskomatonta, miten välinpitämättömästi hallinto voi suhtautua näihin asioihin.
    Tosi hyvä, että oot pitänyt tätä asiaa esillä ja kerrot konkreettisia vinkkejä, mitä me Suomessa voidaan tehdä tilanteen pelastamiseksi.

    • Jep. Australia on koti tuhansille kotoperäisille lajeille, ja nyt näyttää uhkaavasti siltä, että näiden palojen myötä niitä on ainakin muutamia vähemmän. Pistää kyllä niin vihaksi, ja suruksi.

  • Itsellä on kaveri Sydneyssa ja on useaan otteeseen valittanut järkyttävistä helteistä ja pari kertaa maininnut, että siellä on maastopaloja. Nyt vasta sain selville, miten isot ja laajat nämä maastopalot ovat ja miten on aloitettu maailmanlaajuiset lahjoitukset australian hyväksi. Ihanaa että olet kerännyt tiedot ja linkit selkeästi, niin tiedän helposti, miten voisin auttaa.

  • Olin menossa Australiaan kun pääsen eläkkeelle 2021. Tämän Australiaa tuhoavan hallituksen takia jätän kuitenkin matkan tekemättä ja menen sellaiseen maahan, jossa luontoa suojellaan. Boikottilistalleni kuuluvat myös Brasilia (Bolsonaro ja Amazonin tuhoaminen), Japani (valaiden metsästys) sekä Kiina, Intia ja Yhdysvallat
    Taitaa olla paras pysyä Suomessa vaikka täälläkin tuhotaan avohakkuilla metsiä

    • Eeva, toivon että vielä harkitset uudestaan. Ymmärrän reaktion, mutta boikotilla ei auteta asiaa tässä tapauksessa, vaan sillä vahingoitetaan vain tavallisia ihmisiä, jotka samalla tavalla kuin me haluavat suojella luontoa. Sen sijaan vierailemalla voit auttaa paikallisia yrityksiä palaamaan takaisin jaloilleen ja voit tutustua Australian ihmeelliseen luontoon nyt kun siitä vielä jotain on jäljellä. Ja sitten kotipuolessa kertoa matkasta ja samalla kenties kasvattaa tietoisuutta ja kiinnostusta Australian surkeasta tilanteesta. Hallituksen asenteellisuus luonnonsuojeluun ei kuvasta suurimman osan asennetta kansasta, täällä ollaan todella vihaisia.

      • Mietin kovasti mihin noista lahjoittaisin. Mikä on luotettavin että raha menee perille ja ajoissa? Facebookin kautta lahjoittaessa luki että raha menee perille 90 päivän kuluessa, joka on jo liian pitkä aika.

  • Hei kiitos hyvästä tietokoonnista ja apulinkeistä, lahjoitan varmasti. Osaatko neuvoa miten saisi painetta Australian hallitukselle - onko siellä jotain luontojärjestöä ( esim. WWF, Friends of Earth tms.), joka kerää vetoomuksia tms.? Kun ei tunne paikallisia poliitikoita on vaikea lähteä muotoilemaan omaa meiliä / viestiä sinne, ja haluaisin auttaa...

    • Kiitos Marja! Ja hyvä kysymys! Ei ole vielä tullut vastaan vetoomuksia, mutta jos tulee, niin linkkaan tänne.

  • Vetää niin sanattomaksi, vaikea löytää sanoja.
    Upeasti olet saanut koottua jutun tästä teitä niin lähellä olevasta tilanteesta. Mutta kun nämä on tänä päivänä lähellä meitä kaikkia, emme mekään voi sulkea silmiämme täällä. Emme saisi 😢

    • Niinpä, Australian metsäpalojen mittakaava on jo sellainen, että vaikuttaa koko palloon, joten kaikkien olisi syytä olla huolissaan. :(