Moni ei tule ajatelleeksi, että Australiastakin löytyy lumihuippuista vuoristoa. Australian Alpit on kaunista seutua ja suosittu lomakohde ympäri vuoden. Uuden vuoden kunniaksi kiipesimme Australian korkeimman vuoren Mt Kosciuszkon huipulle ja rentouduimme Thredbon laskettelukylässä.
Siinä missä armas mieheni on huiputtanut muiden muassa Kilimanjaron, Borneon korkeimman vuoren sekä kiipeillyt Annapurnalla Nepalissa ja Everestin Base Campillä, vuorten valloitus ei ole koskaan kiehtonut minua samalla tavalla kuin palmurannat.
Se uusivuosi, kun kiipesimme yhden Sri Lankan korkeimmista vuorista on kuitenkin ollut yksi unohtumattomimmista. Jotain addiktoivaa vuorten kiipeämisessä on.
Siksi en epäröinyt, kun Rohan ehdotti lähtemistä uudenvuoden viettoon Australian Alpeille ja Australian korkeimman vuoren Mt Kosciuszkon huiputtamista uudenvuoden päivänä.
Australia on melko litteä. Sen korkein vuori Mt Kosciuszko on nyppylä, jonka melkein kuka tahansa voi kiivetä.
Sillä on korkeutta vain vaivaiset 2228 metriä, ei siis varsinaisesti mikään Everest. Nousu on loiva, ja laiskimmat nahjukset voivat kaiken kukkuraksi ottaa tuolihissin puoleenväliin.
Silti kokeneita vuorikiipeilijöitäkin ympäri maailmaa saapuu Thredboon valloittamaan Mt Kosciuszkon. Miksi ihmeessä? Vaikka vuori ei ole mikään suuri haaste, se on silti yksi maailman Seitsemästä huipusta (engl. Seven Summits), maailman seitsemän mantereen korkeimmasta huipusta, joiden valloittamisesta kunnon vuorikiipeilijät haaveilevat.
Vuori voi olla helppo kiivetä, mutta silti tämä oli meille jo kolmas yritys. Ensimmäisellä kerralla oli liian sumuista, ja toisella kerralla vaatevarustus ei ollut riittävä. Kolmas kerta toden sanoo!
Mt Kosciuszko, aussilaisittain Kossie, sijaitsee Australian Alpeilla Snowy Mountains -vuoristossa Thredbon laskettelukylän kupeessa. Ajamista sekä Melbournesta että Sydneystä tulee kuusi ja puoli tuntia.
Talvella vuoristo on lumen peitossa, ja Thredbosta löytyvätkin Australian pisimmät laskettelurinteet. Kesällä laskettelemaan ei pääse, vaan sen sijaan turistit tulvivat tänne etenkin pyöräilemään ylös alas vuoria mielettömissä maisemissa. Hurjapäitä näkyikin paahtamassa pyörällä alas vuorenrinnettä tuhatta ja sataa. Pyöräilyn lisäksi alueelta löytyy mm. mahtavia vaellus-, kalastus- ja kiipeilymahdollisuuksia.
Joku saattaa muistaa Thredbon vuoden 1997 tragediasta, jossa maanvyöry tappoi 18 ihmistä. Sittemmin infrastruktuuria on vahvistettu niin, ettei samankaltainen katastrofi toivottavasti enää koskaan ole mahdollista.
Maisemat matkalla Melbournesta Australian Alpeille läpi kullanväristen kukkuloiden olivat upeat. Thredboa lähestyttäessä vuoret alkoivat kohota korkeammalle ja tie muuttua mutkaisemmaksi. Siellä täällä metsäpalot ovat polttaneet vihreän metsän harmaaksi.
Juuri kun tuntui, ettei mutkainen tie ikinä lopu, Thredbon pieni kylä ilmestyi mutkan takaa. Keskikesästä huolimatta kylässä oli alppikylän festarimainen tunnelma, ja väkeä kuin pipoa.
Thredbo Alpine Hotellin huoneen oven avattuamme luulin hetken, että tässä on nyt täytynyt tapahtua joku kämmi. Uusivuosi alkoi onnenpotkulla, upgreidillä hotellin hulppeimpaan sviittiin. Isolta parvekkeelta avautuivat näkymät vuoristoon, ja kylpyhuoneesta löytyi valtava poreamme.
Vuoren valloitus, mitä varten tänne tultiin, tuntui yhtäkkiä toissijaiselta. Skumppa auki, ja nyt nautitaan! Edes Thredbon uudenvuoden pirskeet eivät saaneet meitä ulos sviitistämme.
Eikä meillä mitään tarvetta mihinkään liikahtaa ollutkaan, kun suoraan ikkunamme alla mahtava coverbändi soitti kaikkia suosikkibiisejämme. Nukkumatti tuli ylirentoutumisen seurauksena jo ennen puoltayötä. Emme me mitään onneksi missanneet, sillä ilotulitukset oli peruttu metsäpalovaaran vuoksi.
Hyvin nukutun yön jälkeen vuoden ensimmäisenä päivänä lähdimme valloittamaan Australian huipun.
Mt Kosciuszkon ensimmäinen eurooppalainen valloittaja oli puolalainen jamppa, joka nimesi vuoren puolalaisen kansallissankarin mukaan. Toki sitä ennen huipulla ovat käyneet useasti paikalliset aboriginaalit, joilla oli tapana tulla paikalle juhla-aterioimaan isoilla yöperhosilla.
Alkuperäinen aikomus oli ollut tehdä tämä pitkän kaavan mukaan ja kävellä jyrkkä rinne alhaalta asti.
Olin valmistautunut paasaamaan siitä, kuinka vuoren huiputtaminen pitää ansaita. Mehän emme mihinkään tuolihissiin turvaudu.
Samalla hetkellä kun skumppa poksahti auki, mieli muuttui. Otimme suosiolla oikotien onneen tuolihissillä. Ja jälkeenpäin mietittynä se oli oikea ratkaisu.
Vaikka alhaalla Thredbossa lämpötila oli 25 astetta, vuoren huipulla lämpötila näytti 12 astetta. Paikalliset työntekijät varoittivat, että viimassa se tuntuu nollalta. Olin kyllä sanonut Rohanille, että älä nyt hyvä ihminen lähde shortseissa vuorille hillumaan. Mutta niin kuin aina, vaimon neuvot menivät kuuroille korville.
Vastaan tuli kyllä myös muutama muu sinnikäs tyyppi shortseissa ja yksi lyyli jopa hihattomassa topissa. Epäilen kyllä, että matkalla nähty ambulanssi oli tätä naikkosta varten…
Tuolihissiltä matkaa Mt Kosciuszkon huipulle on 6,5 kilsaa loivaa ylämäkeä, eli ei paha rasti huonokuntoisimmallekaan sohvaperunalle. Matkalla näkyi lapsia ja muutama vauvakin oli päässyt huipulle sylikyydissä.
Helppo tai ei, miellyttävä sunnuntaikävely tästä oli kuitenkin kaukana.
Vain muutaman minuutin tarpomisen jälkeen tuli pipoa ja hanskojakin ikävä. Viima oli jäätävä, ja tuuli oli niin kova, että välillä kunnon puuskassa tuntui, että lähden lentoon. Säännöllisesti piti pysähtyä lämmittelemään tuulensuojaan suurten kivenlohkareiden taakse.
Maisemat olivat karun kauniit. Puroja solisee ympärillä ja rinteitä koristavat kukkakedot. Tosin välillä olisin voinut kuvitella vaeltavani Mordorissa harmaiden kiviröykkiöiden keskellä tumman taivaan alla.
Jopa keskikesän kuumimmissa helteissä vuorten rinteillä oli lunta.
Huipulla pakolliset poseeraukset ja hetken huili ennen takaisin kääntymistä. Koko retkeen meni pysähdyksineen nelisen tuntia. Tuulen suunta oli alasmennessä suotuisampi, eikä siinä kauaa nokka tuhissutkaan ennen kun olimme alhaalla, Thredbon pubissa siideri edessä juhlistamassa saavutusta.
Eihän tästä tällaisen alun jälkeen voi tulla mitään muuta kuin mahtava vuosi! Oletteko te käyneet Australian Alpeilla?
Lue myös: MATKAOPAS: AUSTRALIA
Näytä kommentit
Tässä olisi vuoden vaihde meidän tyyliin! Toki ne Sydneyn ilotulituksetkin pitäisi päästä näkemään, mutta sviittielämä ja vuoren huiputus kuulostaa kyllä niiiin paljon paremmalta! Varsinkin mantereen korkeimmalle huipulle nousu :)
Oli kyllä 100 x parempi. Onhan ne ilotulitukset ihan hienot niin Sydneyssä että Melbournessa, mutta ei niin hienot että sitä ryysistä jaksaa... :)
Kiitos tästä! Tuonne on joskus päästävä. Jopa ehkä tällainen vätys pystyisi kiipeämään :D
Jep, sopii myös vätyksille ja kevyessä kankkusessakin selviää :D
En tiedä jos tiesitte mutta Australiassa myydään saman nimistä olutta! Meillä töissä se on keski-ikäisten miesten suosiossa erityisesti!
Joo, sitä näkyi Thredbossa, mutta huomattiin vasta viimeisenä päivänä. Jäi toistaiseksi maistamatta :( Varmaan sitä myydään pullokaupoissa kuitenkin?
Olisi kyllä retki minunkin makuun! Vau, mitkä maisemat :)
Oli kyllä nättiä <3
Ei ole totta millainen vaahtokylpy! En ihmettele, että vuodenvaihde oli ikimuistoinen. Hieno juttu myös "Kossun" valloitus. :)
Heh, kylpy oli yhtä ikimuistoinen kuin vuoren valloitus :)
Kiitos hyvistä kirjoituksista. Innostuin seuraamaan sivujanne, kun päätimme lähteä Australiaan ja Uuteen Seelantiin. Lähtöpäivä piti olla huomenna 10.1. Kaikki lennot oli varattu ja majoituksetkin pääsääntöisesti. Etsimme vinkkejä kirjoituksistasi ja olimme intoa täynnä. Kaikki romahti kuukausi sitten johtuen lähipiirin sairastapauksesta. Nyt odottelemme miten homma etenee ja teimme stopin reissailuun, kunnes asiat selkenevät. Toivottavasti pian...
Aloitin vasta bloggailun, mutta matkakertomuksia olen kirjoitellut jo 10 vuotta. Olisi hienoa saada palautetta ja vinkkejä bloggailun kehittämiseen. Niitä löytyy muutamia kymmeniä blogisivulta http://www.askoleppilampi.blogspot.fi Pelkään pahoin, ettei tämä jää tähän ?
Kiitos kommentista Asko. Tosi kurjaa, toivottavasti asiat selkenee nopeasti, tsemppiä! Reissuille kyllä ehtii sitten myöhemmin, Australia voi odottaa. Täytyy käydä kurkkimassa blogiasi! :)
Olipas hieno tapa vaihtaa vuosi! Ja toden totta, vaikka ei korkea nyppylä ole kysymyksessä, niin on kuitenkin mantereen korkein. Täytyy sanoa, että oli ehkä tyylikkäimmät ulkoiluhousut mitä on kuvissa näkynyt leopardikuosilla varustettuna ;-) Oli mukava lukea myös siitä, että miehesi on aika kokenut vuorien valloittaja tavallisiin tallaajiin verrattuna!
Mukavaa uutta vuotta sinne pallon toiselle puoliskolle!
P.S. Tämän retken tekisi mielellään itsekin!
Hehheh, lepardipöksyt on parhaat :) Hyvää uutta vuotta Rami :)
Vaikutti varsin miellyttävältä tavalta viettää vuodenvaihde :D
Oli kyllä varmaan paras uusivuosi tähän astisista :)
Ihanaa! Mahtavia kuvia :) Nyt oli tällainen aktiviteetti, joka mua kiinnostaa vaeltajana todella paljon. Mulle ne vuoret on enemmän "se juttu" kuin rannat, vaikka täällä Aasiassa tullut rannoilla loikoiltuakin. Mukava nähdä sun blogin kautta erilaisia paikkoja Australiasta :)
Itse olen rantojen rakastaja, mutta vaelluksessa ja vuorissa on ehdottomasti myös viehätyksensä. Ei meikäläisestä kuitenkaan koskaan mitään kunnon vuorikiipeilijää tule, mutta tällaisia nyppylöitä on kiva kiivetä :)
Hienot maisemat ja erityisen hienosti rakennetut polut. Huomasin tuon aussien shortsikulttuuriin yhdellä visiitillä kun oli hirveän kylmä niin takkeja ja villapaitoja oli kerrosittain, mutta shortsit jalassa.
Heh, Ausseilla on tosiaan omituinen pukeutumiskulttuuri. 25 astetta on monille liian kylmä mennä rannalle, ja silloin voi vielä nähdä ihmisiä paksu takki päällä. Toisaalta sitten kylmässä kelissä mennään flipflopeissa ja shortseissa :)