Havaijin Kauai hurmasi meidät täysin. Vesiputouksia, valtavia kanjoneita, sademetsien peittämiä vuoria, dramaattista rannikkoa ja kultaisia palmurantoja. Kauai osoittautui juuri siksi villeimpien unelmien Havaijin paratiisisaareksi, jota täältä kaukaa lähdimme metsästämään. Eikä viikko riittänyt mihinkään.
Havaijille suuntaavaan iskee ensimmäisenä valinnanvaikeus, sillä turistisaaria on puoli tusinaa. Kauai, yksi vähiten kehittyneistä saarista, osoittautui nappivalinnaksi. Honolulun hulinasta saapussa Kauai on kuin astuisi ajassa taaksepäin. Kauailla on vähemmän populaa, vähemmän turisteja ja enemmän aitoa havaijilaista tunnelmaa.
Kauain maisemat ovat henkeäsalpaavat. National Geographic nimesi Kauain joskus maailman kauneimmaksi saareksi. Puutarhasaareksi kutsuttu Kauai on Havaijin saarista rehevin ja vihrein.
Valkoiset hiekkarannat törmäävät sademetsien peittämiin kukkuloihin, jyrkänteisiin ja jylhiin kanjoneihin. Kauailta löytyy vesiputouksia, jotka putoavat monta sataa metriä. Tuliperäisen saaren tunnelma on lähestulkoon mystinen.
Kauain salaperäisen saaren maisemat ovat kuin fantasialeffoista tai saduista. Ei ihme, että täällä on kuvattu yli 60 Hollywood -leffaa, mukaanlukien Pirates of the Caribbeania, Avatarin myyttisiä maisemia, Indiana Jonesia ja suurin osa Jurassic Parkista.
Hotellin edustan rannalle oli vaarallisen helppo jäädä levyttämään. Raahasimme silti kaikista Havaijin kalatacoista leventyneet takamuksemme muutamaan otteeseen tsekkaamaan Kauain muuta rantatarjontaa. Kauaita ei ole myöskään koolla pilattu, vaan saaren päästä päähän ajaa vajaassa parissa tunnissa. Useampana päivänä kruisailimme tukka tuulessa hulmuten jeepillä ympäri saarta.
Kauailla on enemmän rantaviivaa kuin muilla saarilla yhteensä. Vesiaktiviteettia löytyy surffauksesta sukellukseen ja peruspulikointiin. Rannoista suosituin taitaa olla Poipu, jolla voi silloin tällöin nähdä hylkeitä köllimässä. Me emme nähneet kuin kanoja. Snorklaamalla Tunnelsin rannalla voi bongata kilpparin. Ajan saa myös kulumaan kuikuilemalla paikallisten surffipummien aalloilla ratsastusta ananasdrinkki kädessä. Surffareiden lisäksi rantsussa voi myös bongata delfiinejä ja talvella ryhävalaita. Salt Pondin palmuranta osoittautui hyväksi paikaksi ihailla auringonlaskua.
Pysähdyimme myös Hanapepen kylän tuntumassa sijaitsevalla rannalla, jossa roskista on tullut taidetta. Rantsu on muodostunut pienenpienistä aaltojen sileiksi muovaamista erivärisistä lasinsirpaleista.
Miksi kana ylitti tien? Kauai on täynnä kanoja. Kanoja rannalla. Kanoja kaduilla. Kanoja roskiksessa. Ja kukko kiekuu kaikkialla! Kauain kanapopulaatio räjähti käsiin pari vuosikymmentä sitten, kun saarta riepottelevan hurrikaani hajotti kanahäkit, ja saaren kanat pääsivät vilistämään vapaiksi luontoon. Toisin kuin muilla Havaijin saarella, Kauailla ei myöskään ole kananmunia poskiinsa popsivia mangusteja kanojen lisääntymistä haittaamassa. Näistä vapaampien kanojen munia saa etsiä! Olisin mielelläni kana, jos saisin elää Kauailla.
Oletko kuullut Tyynenmeren Grand Canyonista? Emme mekään ennen Kauain matkaa. Vaikka pienempi kuin serkkunsa, Tyynenmeren Grand Canyoniksi tituleeratun valtavan Kauain Waimean kanjonin monttu vetää montun auki kokeneemmaltakin reissumieheltä. Ajomatkalla kohti Waimeaa maisemat muuttuivat äkkiä tropiikin sademetsistä punaiseen hiekkaan ja kuiviin puskiin. Enemmän kännissä olisin voinut luulla olevani Pohjois-Australiassa. 16 kilsaa leveän kanjonin näköalapaikalta pudotusta alhaalla ammottavaan rotkoon on lähes kilometrin verran. Waimea -joen kaivertama kanjoni syvenee vuosi vuodelta. Pitkin kanjonia löytyy näköalatasanteita ja kulkee patikointireittejä.
Kauain kuivasta erämaasta siirryimme vain lyhyen matkan päässä maailman toiseksi sateisimpaan kolkkaan, Wai’ale’alen vuoren huipulle. Täällä sataa vuodessa keskimäärin kymmenen metriä. Pudotus laaksoon on pitkälle toista kilometriä. Koska paikka on siis varsin sateinen, mukana täytyy olla mäihää, jos haluaa nähdä laaksossa muutakin kuin sumua.
Vasta lintuperspektiivistä saa kunnon kuvan Waimean kanjonin valtavista mittasuhteista. Siispä syntymäpäiväni kunniaksi lähdimme Kauailla elämäni ensimmäiselle helikopterilennolle. Ja minkälainen lento se olikaan! Kanjonin lisäksi helikopterilla pääsimme ihailemaan Kauain toista luonnonihmettä, satumaisen kaunista Na Palin rannikkoa.
Monet Kauain upeimmista mestoista ovat ulottumattomissa niin autoilijoille kuin reippailijoillekin, ja ainoa tapa päästä ihailemaan näitä on helikopterista. Näihin kuuluu muun muassa Jurassic Parkissa nähty vesiputous Jurassic Falls (Manawaiopuna Falls).
Na Palin rannikolla kulkee yksi kenties koko maailman upeimmista vaellusreiteistä. Rannikon korkeuksiin kohoavia uurteisia vuoria voi ihailla kesäaikaan myös risteilyllä tai kajakoimalla pitkin rantaviivaa ja sen luolia. Tähän aikaan vuodesta Kauain länsirannikolle ei myrskyisän aallokon vuoksi ollut asiaa veneilemään, ja pitkään patikointiretkeen meillä ei ollut aikaa saati tarpeita. Jos siis halusimme nähdä Na Palin rannikon, oli noustava yläilmoihin.
Olen muiden fobioiden lisäksi myös korkeanpaikankammoinen, joten helikopterilento hieman kuumotti. Lentäjä iski havaijilaiset sävelet linjoille, ja kopteri alkoi kohota. Paniikki. Tilannetta ei auttanut se, että lensimme kopterilla ilman ovia. Pian pelko perseessä hellitti ja aloin vihdoin rentoutua ja oikeasti nauttia alhaalla avautuvista henkeäsalpaavista maisemista.
Joku saattaa muistaa Jurassic Parkista kohtauksen, kun tyypit saapuvat saarelle helikopterilla. Muuan muassa kyseinen kohtaus on kuvattu täällä, ja kokemus oli vielä mielettömämpi kuin miltä se leffassa näyttää. Hyvä ettei leuka lähtenyt sijoiltaan jatkuvasta tippumisesta.
Välillä laskeuduimme alas ja lensimme pitkin kapeita syviä rotkoja. Silloin tällöin jouduin sulkemaan silmät kauhusta, kun kopterin lavat liippasivat epämukavan läheltä pystysuoria kanjonin seinämiä. Pitkin matkaa lentäjä tarinoi meille saaren historiasta ja geologiasta. Joskus kesken rotkoissa liitämisen lentäjä kääntyi meihin päin rennosti rupattelemaan, ja silloin teki mieli karjua, että pitäisi sen katseensa vaan tiukasti edessä.
Näimme lukemattomia vesiputouksia solisemassa pitkin vuorten rinteitä. Pörräsimme yli sademetsien, laaksojen ja kanjoneiden, joiden olemassaolosta sukupolvesta toiseen täällä asuneet paikallisetkaan eivät tiedä.
Kaiken jännityksen jälkeen kopterin laskeuduttua takaisin kentälle liitelimme pilvissä vielä koko loppupäivän. Vasta ilmasta käsin Kauain upean saaren näkee koko komeudessaan. Kuvat eivät tee oikeutta saaren kauneudelle. Kauai on kuin Edenin puutarha. Todellinen paratiisisaari! Havaijin tuliperäiset saaret ovat varmasti mahtavia kaikki, enkä malta odottaa, että pääsen tutustumaan muihin saariin. Silti jäi vahva fiilis siitä, että Kauai tulee jäämään meidän mieliin suosikiksi. Koska viikko ei riittänyt mihinkään, tänne tullaan saletisti takaisin.
Lue myös: Matkavinkit Havaijille x 10
Näytä kommentit
Eipä tässä muuta kuin että PAKKO PÄÄSTÄ! ? Aivan mielettömän kaunista. Ja voihan vapaat kanat! Mulla tulee villikanoista välittömästi fläsäri Ausseihin ja villikukkoihin. Asuttiin viikon ajan lähellä Gold Coastia yhellä free camping -parkkiksella ja sinne oli vissiin hylätty kukkoja, tai niin me ainaki pääteltiin, kun ei kai ne siellä muuten ois ollu. Ruokia ei voinu jättää valvomatta hetkeksikään ja jokikinen aamu herättiin siellä kukonlaulun aikaan ?
Hahhah, eipä oo tullut kyllä meillä villikukkoja vastaan Ausseissa :) Emuja ja opossumeja ja muita kyllä senkin edestä..
Mulle tulee näistä niin mieletön Havaiji-kuume! Olen tuon Vaimea kanjonin halunnut päästä näkemään siitä lähtien, kun siitä näin kuvia yhdessä toisessa blogissa. Havaiji on päästävä vielä kokemaan.
Näytät ihan siltä, että olisit syntynyt kulkemaan pitkin Havaijin rantoja bikineissä ja lei kaulassa! :)
Mietinkin, että oon varmaan edellisessä elämässäni asunut Havaijilla. :) Kanjoni oli upea, mutta niin oli Na'Palin rannikkokin, siitä vielä postausta tulossa.
Aivan mielettömän upean näköistä! Näyttää niin mun paikalta! Nyt harmittaa, ettei Havaijin reissulla käyty tuolla. Valittiin Big Island ja Maui. Toki nekin oli ihania, mutta tämä näyttää vielä enemmän luontoparatiisilta. Ehkä on pakko joskus lähteä vielä sinne. Vaikka se 12 tunnin aikaero on jotain ihan kamalaa.
Onhan nuo muutkin saaret kuulemma upeita! Big Island ja Maui täytyy käydä ensi kerralla. Oli kyllä niin meikäläisten paikka myös! Hurja aikaero kyllä, Suomesta tullessa joutuu varmaan varaamaan pari päivää ihan vaan jetlagistä tokenemiseen.
Islannissa on värikkäitä vuoria, mutta tuo on kyllä jotain pikkuisen vielä eeppisempää! Näytin Markulle ja totesi, että mahtanut olla entisaikojen löytöretkeilijöillä ihmeellistä päästä tuonne ja edes yrittää selittää kotona näkemäänsä. Kuka nyt uskoisi tuollaisia maisemia olevan olemassakaan! Havaiji olisi upea kohde, mutta lennot maksaa jopa Ausseihin vähemmän kuin sinne. :/ Ehkä sitten joskus maailmanympärimatkalla ^^
Sanos muuta, on varmaan ollu monttu auki heilläkin! :D Niin, Suomesta on Havaijille vähän pidempi rykäys. Maailmanympärimatkalle oiva kohde, ei sinne asti Suomesta ihan viikon tai parinkaan lomalle lähdetä. Islanti ois kyllä kans nähtävä joskus. Veri vaan vetää aina enemmän rannoille, mut ehkä joskus...
Onpa upea tuo Waimean kanjoni!
Kiitos kommentista! On se, vielä pitäisi joskus lähteä tsekkaamaan se isompi serkku!
Onpa upean näköistä! En ole oikein koskaan haaveillut Havaijista, mutta täytyy kyllä sanoa, että tämä kyllä pisti pienen Havaiji-kuumeen nousemaan. :)
Oooo! Tosiaankin Grand Canyon, mutta niin ihanan vehreä! Enpä olisi Havaijiksi uskonut.
Mäkin olisin ollut kyllä niin pettynyt, jos sitä leitä ei kentällä kaulaan tulisi! Pitää varmaan tilata joku palvelu, että sellaisen varmasti saa. En muuten ala.
Kauai on ollut meillä mielessä ja nyt kyllä täytyy pitää tämä postaus mielessä tulevia Havajin matkoja suunnitellessa. Meille jäi sama tunne Big Islandista ja ensi kuussa palaammekin sinne takaisin, en jaksaisi millään odottaa! Mutta sen jälkeen on kyllä tutustuttava muihinkin saariin. Tosi kaunista näyttää olevan!
Lucky you! En itekään millään malttaisi oottaa, että pääsen takasin.. Voittaispa lotossa! :) Ihanaa matkaa!
Hyvänoloinen vinkki saaren valinnasta, kun Hawaiji on vielä kokematta!
Voi hyvää päivää mitä maisemia. Valokuvaajan unelmakohde, ehkä joskus....