Isle of Pines (Ile des Pins) on kenties yksi maailman kauneimmista saarista. Täällä kirkkaita laguuneja koristavat korkeat, kapeat, tuulessa tanssivat männyt, joista saari on saanut nimensä. Uusi-Kaledonia hurmasi meidät viimeistään täällä.
Voiko olla paratiisissa palmurannan voittanutta, pohdin ennen matkaa. Isle of Pinesilla, Uuden-Kaledonian mäntyjen saarella tulin siihen tulokseen, että kyllä voi.
Tiedoksi vaan, että palmut ovat nyt niin menneen kesän hiekkaa, ja tusinatavaraa. Laiheliinimännyt ne vasta todellisen paratiisisaaren kruunaa.
Isle of Pinesin Oro Bayssä voi tosin nauttia molemmista, ja ihailla mäntyjen reunustamaa auringossa välkehtivää laguunia palmunlehvien alta.
Koneen laskeuduttua vain 20 minuutin lennon jälkeen Noumeasta tuntui kuin olisimme saapuneet toiseen maailmaan, pääkaupungin hulinasta idylliseen, suurimmaksi osaksi ainutlaatuiseen paratiisiin.
Majoitusta on saarella rajoitetusti, joten varaa ajoissa. Kaksi ensimmäistä yötä vietimme yhdessä ihanimmista paikoista, missä olemme koskaan yöpyneet. Isle of Pinesin ja ehkä koko Uuden-Kaledonian hulppeimmassa hotellissa Le Meridienissä (yö alk. 280e) puitteet ovat kohdillaan. Odotukset olivat kovat, mutta silti ne ylittyivät.
Isle of Pinesin Oro Baystä taisi tulla meidän uusi happy place.
Isle of Pinesin Le Meridien sijaitsee suoraan Oro Bayn rannalla palmujen ja trooppisen kasvillisuuden uumenissa. Riippumattoja roikkuu siellä täällä, linnut laulavat, perhoset lepattelevat ja jostain kaikuu hiljaisia letkeitä sointuja. Paikallisia toteemipaaluja muistuttavia puuveistoksia seisoo siellä täällä.
Altaalta avautuvat henkeäsalpaavat maisemat Oro Bayn laguuniin. Altaalla ei koskaan montaa tyyppiä loikoillut, ja rannallakin oli aina vain kourallinen ihmisiä. Täydellistä.
Hotellia täplittävät symppiksen näköiset bungalowit, mutta me tyydyimme halvempaan huoneeseen. Hassumpi ei ollut sekään, parvekkeelta avautuivat mukavat näkymät rannalla sijaitsevalle äärettömyysaltaalle ja sen yli rannalle ja laguuniin saakka.
Hotellilla oli autuaan rauhallista. Ateriat syötiin palmujen katveessa varpaat hiekassa. Aamiaisella oli perussetin lisäksi tarjolla esimerkiksi marinoitua raakaa laguunikalaa ja ranskalaisia juustoja.
Ruoka oli loistavaa, vaikkakin hintavaa. Täällä testasimme myös paikallista herkkuruokaa bougnaa, palmunlehvien sisässä haudutettua maan alla kypsytettyä kookosmuhennosta, jossa oli kalaa, taroa ja bataattia.
Le Meridienin palvelussa oli paikoin hiukan parantamisen varaa. Mutta täällä eletään saarielämää, eikä kaikki ole niin justiinsa. Pikkuviat unohtuivat viimeistään siinä vaiheessa, kun laskua maksaessa meiltä jätettiin veloittamatta parit hintavat drinksut.
Parasta Le Meridienissä on sijainti. Oro Bay on yksi kauneimmista paikoista, jos ei kaunein, mitä reissuilla on tullut nähtyä.
Vesi on uskomattoman kirkasta ja aivan tyyntä. Tiedättekö sen täydellisen veden lämpötilan, missä se on niin lämmintä, että pulahtaminen on vaivatonta, mutta silti virkistävää? Hiekka taas on kuin valkoista jauhoa.
Aktiviteettia löytyy myös pilviselle päivälle. Pelit, leffat, suppailu, polkuveneet, kajakit, räpylät ja snorkkelit ovat hotellivieraille ilmaisia. Hieronnankin olisi voinut saada aika kivoissa olosuhteissa.
Oro Bay on kuin upein uima-allas, missä on koskaan tullut polskittua. Tämä siitäkin huolimatta, että se ei ole se luonnon uima-allas, josta Isle of Pinesin saari on kuuluisa.
Uuden-Kaledonin Mäntyjen saaren kuvatuin luonnonihme on luonnon oma uima-allas, Piscine Natural (Natural Pool). Laguunille käveli Le Meridienin luota noin vartin.
Tämä luonnon uima-allas on matalavesinen, majesteettisena kohoavien mäntyjen ympäröivä laguuni, joka yhdistyy mereen vain kapeiden luolien ja käytävien kautta. Kalliot ja koralliriutta suojaavat laguunia aalloilta. Vesi on uskomattoman kirkasta – edes snorkkelia ei tarvitse vedenalaisen maailman ihailuun.
Paikka on risteilyturistien suosiossa, joten kannattaa tupsahtaa paikalle heti aamusta. Näin saimme nauttia laguunista aivan kaksistaan.
Isle of Pinesin trooppisessa utopiassa paratiisirantoja riittää. Mäntyjen saari on vain 13 kilometriä pitkä ja 15 kilometriä leveä, mutta rantojen rakastajan nirvana.
Kaksi viimeistä yötä Mäntyjen Saarella vietimme toisella puolella saarta Kanumera Bayssä, joka on joskus nimetty yhdeksi maailman kymmenestä parhaasta rannasta.
Kanumera Bay järjesti meille aikamoisen shown auringonlaskussa.
Kanumera Bay on sitä samaa vitivalkoista hiekkaa, palmuja ja Mäntyjen saaren ikonisia mäntyjä. Rannan kruunaavat kuitenkin lahdesta nousevat dramaattiset kalliot.
Isle of Pinesillahan on muuten historia rangaistussiirtolana ranskalaisille vangeille. Voi mikä kauhistuttava, julma paikka kärsiä tuomiota!
Bunkkasimme tällä kertaa puisessa bungalowissa Oure Tera Beach Resortissa Kanumeran rannalla, joka on tasokkain majoitusvaihtoehto saaren tällä puolen.
Isle of Pinesin erikoisuus, paikallisten ylpeys ja suurin herkku ovat paikalliset jättietanat. Etanoiden kunnioitettava koko hieman jännitti, mutta persilja-valkosipulivoissa kokatut etanat maistuivat taivaallisilta, ja viimeisestä etanasta piti tapella.
Isle of Pinesilla kannattaa tehdä veneretki kauniiseen Upi Bayhin. Matkaan lähdettiin tyylillä perinteisellä puisella outrigger tai pirogue -puuveneellä. Kanootin ja purjeveneen risteytystä muistuttava paatti soveltui hyvin matalassa laguunissa lipumiseen.
Sääjumalat eivät suosineet veneretkeä, ja taivas pysyi synkkänä. Mykistävän kauniit maisemat, turkoosina säihkyvä lahti, ja komeat eroosion muovaamat kalliot olisivat varmasti päässeet paremmin oikeuksiinsa auringossa. Joka puolella laguunia ympäröivät varsin houkuttelevan näköiset autiot palmurannat. Rentouttavan retken varrella bongasimme rauskuja sekä jopa viisi kilpikonnaa.
Paljon on maailman paratiisisaaria vielä näkemättä, mutta en varmasti ihan hukassa ole, jos sanon, että Isle of Pines on yksi Uuden-Kaledonian ja koko Tyynenmeren timanteista.
Lue myös:
Ouvea – Saari lähimpänä paratiisia
Uusi-Kaledonia – Patonkia ja palmurantoja
Uusi-Kaledonia – Vinkit Tyynenmeren postikorttiparatiisiin
Noumea ja Grande Terre – Ensikosketus Uuteen-Kaledoniaan
Näytä kommentit
Wau! Oiskohan tossa se The ranta, jota olen etsinyt. Valkoista hiekkaa ja kirkasta vettä, ja mikä tärkeintä, ei muita ihmisiä lähellä. Omaa rauhaa ja hiljaisuutta. Kunhan siellö saadaan vielä hotelliasiat kuntoon (ei jaksa vääntää) niin a vot!
No se vois hyvinkin olla the ranta! Ei siellä vääntää tarvinnut sentään mistään, mutta joitain pikkuvikoja oli, mitä tuolla hinnalla ei tarvitsisi olla. Mutta tosiaan ei kyllä vaikuttanut missään määrin meidän kokemukseen :) Kunhan turistivirrat tuosta kasvaa, niin varmasti kasvaa myös palvelun taso, mutta mieluummin me sinne nyt mennään kun on vähemmän porukkaa... :)
Tää on niin mun kaukaisuudessa siintävän honey moonin kohde sitten joskus! Tai ehkä ihan muukin kohde jo aiemmin. Näyttää nimittäin juuri niin täydelliseltä, etten pysty sitä edes mitenkään kuvailemaan.
Olis kyllä ihana hanimuunikohde, ja aika paljon siellä taitaa häämatkalaisia käydäkin. Nähtiin yhdet rantahäätkin.
Eipä tuosta enää paikka parane! Unelmaranta ehdottomasti :). Kyllähän palvelun pitäisi tuolla hinnalla olla ensiluokkaista, mutta kaipa hiovat sen kuntoon.
No oli! Niillä ei vaan varmaan ole tarvetta hioa palvelua täydelliseksi, kun turistit tulevat joka tapauksessa eikä kilpailua ole. Ja joka tapauksessa se on varmaan paras majoituspaikka koko Uudessa-Kaledoniassa, oli palvelu täydellistä tai ei :) Ja ne viat oli tosiaan niin pikkuvikoja, ettei niistä kukaan kehtaisi valittaa ellei ole todella tottunut luksukseen :)
Ihan huikean näköinen paikka! Täysin mun budjettien ulottumattomissa vaikka siellä päin maailmaa asuisinkin eli haaveet reissusta voi heittää mäkeen ennen kuin alan siitä edes haaveilla, mutta silti, ihan uskomatonta että maailmasta löytyy vielä tuollaisia paikkoja noin koskemattomina :)
Älä heitä kirvestä kaivoon vielä, Uudessa-Kaledoniassa voi nimittäin reissata tiukemmallakin budjetilla :) Mutta siitä meinasin kirjoittaa vinkkejä tulevassa postauksessa.
Wou!! Eihän näin makeita kuvia voi ollakaan. Ja miten tuo eka vedenalainen uintikuva on otettu? Määki haluun tollasia :) Mulla on vedenkestävä kamera, mutta ei ne kuvat tolle näytä :D
Siihen kameraan täytyy hommata semmoinen kapistus! Ja silloinkin vaatii aika täydellisen tyynen ja kirkkaan veden, eli minkäänlaisessa aallokossa ei kuvat onnistu.
Tuttuja maisemia! :) Oltiin Uudessa-Kaledoniassa toukokuussa pari viikkoa. Matka oli pitkä (kun asutaan Karibian Guadeloupella) mutta oli kyllä sen arvoinen. Ile des Pins on tosiaan ihan erikoisen nätti paikka, kun on "laiheliinimäntyjä" ja valkoista hiekkaa ja turkoosia vettä - jotain vähän erilaista. :) Toukokuussa merivesi oli kyllä aika viileää. Kyllä sinne just ja just pulahti, mutta ei ollut ihan niin helppoa kuin täällä Karibialla vuoden ympäriinsä. Ens kerralla täytyy siis välttää Uuden-Kaledonian "talvea". :)
Te reissasitte paratiisista toiseen paratiisiin! Guadeloupe on aika mielenkiintoinen paikka asua. Milloinkohan sitä ehtisi Karibialle, veikkaan, että ihastuisin... Hyvä tietää, että merivesi ei ole täällä ympäri vuoden lämmin, luettiin nimittäin ennen matkaa, että se olisi. Meille sattui näin lokakuussa kyllä aika täydelliset kelit, mitä nyt pääkaupungissa oli vähän tuulista, ja Ile des Pinsille sattui pari sadepäivää.
Ona kyllä jumalaiset ja karun kauniit maisemat. Mieli kyllä lepäs pelkästään kuvissa!
Jumalainen on hyvä sanavalinta :) Me ollaan tänä vuonna päästy reissuun tavallista vähemmän, ja loma tuli tarpeeseen, joten ehkä senkin takia paikka tuntui vieläkin enemmän paratiisilta <3
Aivan mieletöntä, siis tuo on paratiisi jos joku on<3!
Word. :)
No huh, nyt näyttää täydelliseltä paratiisilta! Mieletön maisema, kaikki nuo värit, eikä ketään muita missään. Laiheliinimännyt antaa jännän vivahteen maisemalle, vaikea ymmärtää että ne kasvaa näin trooppisessa ympäristössä. Mukava lukea tällaista postausta, josta välittyy onnellisuus!
Jep, laiheliinimännyt ja kirkas vesi on Uuden-Kaledonian vetonauloja. Tämän tyyppiset männyt taitaa olla aika harvinaisia, enkä ole itse ainakaan niihin missään muualla törmännyt. Oli kyllä onnenpäiviä, varmaan osaksi myös siksi, että tämän vuoden puolella reissut on jäänyt tavallista vähemmälle.
Ah, näyttää kyllä niin taivaalliselta paikalta :) Ja jälleen kerran ihania kuvia kohteesta ja kiinnostavia juttuja :) Olisipa ihanaa tuonnekin joskus päästä. Hyvää joulun odotusta!
Kiitos Neea! Oli kyllä ihana paikka, kauemminkin tuolla olisi viihtynyt. Hyvää joulun odotusta myös sinne <3