Uusi-Kaledonia salpasi kauneudellaan hengityksen jo koneen ikkunasta, kun saaret hehkuivat auringonlaskussa kaikissa sinisen ja vihreän sävyissä. Tuli heti sellainen fiilis, että kenties tästä sittenkin tulee odotuksista huolimatta ihan hyvä reissu. Aloitimme ja lopetimme matkan Uuden-Kaledonian pääsaarella Grande Terrellä, tukikohtanamme pääkaupunki Noumea.
Ranskalaisuuden lisäksi ensimmäisenä Noumeaan saavuttuamme huomio kiinnittyi siihen, miten paljon kehittyneempää täällä on kuin naapurivaltiossa Vanuatulla. Ranskalaisuudesta on ollut hyötyä, eivätkä suuret luonnonvaratkaan ole haitanneet.
Noumea on moderni pääkaupunki, vaikka kehitys joidenkin asioiden suhteen onkin hidasta, ja vauraus maassa ilmeisen epätasaisesti jakautunut.
Yövyimme pelipaikoilla Noumean ykkösbiitsiä Anse Vataa vastapäätä sijaitsevassa hotelli Nouvatassa. Majoitusstandardeista joutuu Uudessa-Kaledoniassa yleisesti ottaen hieman tinkimään, mutta me olimme Nouvataan oikein tyytyväisiä. Hinnat alkavat 80 eurosta yöltä, poreammeesta ja merinäköalasta sai toki maksaa hiukan enemmän. Viihdyimme isossa poreammeessa sen verran hyvin, että kuvatkin unohtuivat.
Palmujen reunustaman Noumean Anse Vatan rannan turkoosina hohtava, ympäri vuoden tasaisen lämmin vesi suorastaan kutsuu pulahdukselle. Aallot ovat pieniä, eikä väkeä ollut koskaan tungokseksi asti.
Anse Vata ei suinkaan ole Noumean ainoa ranta, vaan rantaviivaa riittää. Anse Vatalta rantatie jatkuu toiselle suositulle rannalle, Baie des Citronsiin eli meille ranskalaisittain rajoittuneille Lemon Bayhin, joka on yhtä kaunis.
Kun jatkaa matkaa Noumean Anse Vatalta toiseen suuntaan, saapuu vilkkaalle Chateau Royal Beachille, joka seisoo samannimisen hotellin edessä. Tuulisena päivänä vedessä näkyi paljon leijasurffaajia.
Noumean Kuendu Beachillä oli vain kourallinen paikallisia. Söimme mahtavan lounaan alla olevan kuvan vetten päälle pystytetyssä ravintolassa, jonka herttainen omistaja piti meistä ensiluokkaista huolta. Hän auttoi meitä myös loppupäivästä soittamaan taksin, kun sekään ei englanniksi onnistunut.
Ranta on Uudessa-Kaledoniassa olennainen osa elämää. Etenkin viikonloppuisin myös paikalliset kokoontuvat Noumean rannalle ihailemaan, kun aurinko laskee punaisena pallona Tyyneenmereen ja palmupuut muuttuvat silhueteiksi. Rannalla pelataan petankkia, kuunnellaan paikallisia letkeitä reggaesointuja ja nautitaan piknikeistä. Vastapainona herkulliselle ranskalaiselle ruoalle rantapromenadilla riittää lenkkeilijöitä mihin aikaan päivästä tahansa.
Kukkulan huipulta avautuvat näkymät ympäri Noumeaa. Täälläkin oli paikallisia lenkkeilemässä, joogaamassa, ja pariskuntia piknikillä kuhertelemassa.
Anse Vatan ja Lemon Bayn rantapromenadin varrelta löytyy lukuisia ravintoloita. Mutta koska illallislaskut olivat poikkeuksetta noin 70 euroa kahdelta ilman juomia, harrastimme paljon piknikkejä rantsussa tai parvekkeella.
Paikallisista ruoista rakastuin erityisesti raa’asta kalasta tehtyihin salaatteihin. Suosikiksi nousi tuoreeseen kookosmaitoon tehty kalasalaatti, jossa oli yleensä myös ainakin sitruunaa ja kasviksia. Samantapaista settiähän saa muillakin Tyynenmeren saarilla, hieman eri kokoonpanoilla.
Maan sisäisten lentojen aikataulujen vuoksi Uuden-Kaledonian matkaajan täytyy useimmiten yöpyä pääsaarella meno- ja paluumatkalla. Siksi Noumeassa muutaman päivän viettäminen ei ollut ollenkaan hassumpi vaihtoehto.
Noumea tai Grande Terre ei ole Uuden-Kaledonian kauneinta aluetta, se on totta. Mutta se kertoo enemmän niistä muista saarista kuin Noumeasta, ja se tarkoittaa vain sitä, että seuraavia Uuden-Kaledonian kohteita ajatellen rima oli nyt korkealla.
Me kuitenkin tykästyimme Noumeaan, joka on kuin ranskalaisten Havaiji, ja olisimme viihtyneet kauemminkin. Noumean tunnelma on sekoitus Ranskan Rivieraa ja leppoisaa saarielämää, jossa elämä kulkee hidasta tahtia.
Pääkaupungin Noumean lähistöltä löytyy useita houkuttelevia pikkusaaria. Me valitsimme niistä pienimmän ja lähimmän Duck Islandin.
Duck Islandille (Ile aux Canards) pääsee Noumeasta vaivattomasti ja Uuden-Kaledonian standardeissa halvalla, noin 10 eurolla. Pikkuruinen palmusaari sijaitsee vain viiden minuutin taksivenematkan päässä Anse Vatan rannasta.
Iskimme paikalle heti aamusta, kun isoimmat turrelaumat vielä koisivat. Ankkasaaren ympäri kävelee alle kymmenessä minuutissa, joten muutamaa tuntia kauemmin emme olisi täällä jaksaneet viipyä. Saarelta saa myös vuokrattua aurinkotuoleja ja ostettua evästä ja drinksuja, jos tähtitieteelliset hinnat eivät haittaa.
Ympäri saarta kulkee merkitty snorklausreitti. Se reissu päättyi punaiseen selkään, kun ei käynyt mielessä, että aamuyhdeksältä jo nahka kärtsäisi. Amatöörivirhe.
Pääsaarella ollessamme halusimme nähdä siitä myös muutakin kuin Noumean. Grande Terre on nimensä mukaisesti iso, joten tyydyimme lyhyeen road trippiin kohti parin tunnin päässä sijaitsevaa länsirannikon Bourailia ja sen upeita rantoja.
Bourail on paikallisille suosittu viikonlopunviettokohde. Turisteja täällä ei paljon ole. Bourail on oiva paikka tutustua maailman suurimpaan laguuniin, joka on koralliriuttoineen UNESCO -maailmanperintökohde. Sen lisäksi täältä löytyy yksi Uuden-Kaledonian upeimmista rantsuista, 17 kilsaa pitkä Poe Beach.
Jos tänne suuntaan eksyy, kannattaa reippailla kolmen lahden polku, Le Santier des Troies Baies, Three Bay Trail. Neljä kilsaa pitkä polku kulkee nimensä mukaisesti kolmelle eri rannalle, välillä ylös kukkuloille nousten. Fiksumpi olisi lähtenyt lenkkareissa, mutta selvisimme patikoinnista flipflopeissakin. Reittiin upposi helposti pari tuntia levähdyspysäkkeineen rannalla.
Polku alkaa Roche Percheen rannalta, jonka kalliossa olevan luolan alkuperäisasukkaat kanakit uskovat olevan kuolleiden ovi vedenalaiseen kuningaskuntaan.
Road trippailu Grande Terrellä osoittautui aika yksitoikkoiseksi puuhaksi. Edessä kohoavat vihreät vuoret olivat komeita, mutta muuten maisemat olivat keltaista heinää. Bourail on kuitenkin ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, ja tekemistä olisi riittänyt pitemmäksikin aikaa.
Noumea ja Grande Terre olivat kuitenkin vasta lämmittelyä niille todellisille paratiisisaarille…
Lue lisää:
Uusi-Kaledonia – Patonkia ja palmurantoja
Ouvea – Saari lähimpänä paratiisia
Isle of Pines – Uuden-Kaledonian sykähdyttävä mäntyjen saari
Uusi-Kaledonia – Vinkit Tyynenmeren postikorttiparatiisiin
Näytä kommentit
Ihanaa, että kerrot välillä paikoista, joista ei yleensä juuri mitään tiedetä! Aivan mahtavaa lukemista näin talvisessa Joensuussa junassa istuessa. Illalla pääsen Wienistä aloittamaan pienen kierroksen Euroopan pääkaupungeissa. Bratislava ja Budapest ovat Wienin jälkeen vuorossa. Mahtavaa olla reissussa taas!
Kiitos Elisa! Kuulostaa mahtavalta. Meillä on Euroopan pääkaupungit vielä luvattoman tuntemattomiksi jääneet, joskus pitää tehdä samanlainen reissu. Hyvää reissua, nauti! :)
"Kookosmehu on aina makeampaa palmupuussa, johon ei yletä": Niin totta :D! Ihanan näköinen ja kuuloinen paikka!
Oli kyllä ihana :) <3
Mä kanssa muinoin mietin, että voi vitsi kun pitää palata kotiin Melbourneen täältä paratiisista. Nyt kun olen taas (hetken) takaisin Tampereella kummasti se Melbournekin kuulostaa paratiisilta :)
Heheh, näinhän se tahtoo mennä. Voispa joskus olla täysin tyytyväinen siellä missä sattuu olemaan. Mutta jos se kaukokaipuu veressä virtaa niin eipä sillä taida olla väliä missä on :)
Ihania kuvia ja herkullisen näköisiä ruokia! Näin ensisilmäyksellä paikka vaikuttaa paratiisilta, vaikka vaatiikin varmasti pätäkkää että kaikista paratiisin helmistä pääsee tuolla nauttimaan. :)
Ei ole se halvin matkakohde, mutta toisaalta budjetilla reissaaminenkin onnistuu Uudessa-Kaledoniassa. Mutta siitä meinasin kirjoittaa lisää myöhemmin :)
Uskomattoman hienoja auringonlasku kuvia! Täällä syksyn pimeässä päivä tuollaisessa paikassa tekisi kyllä poikaa. Ruoat näyttivät olevan aika herkullisia myös. Ei hassumman näköinen paikka ollenkaan.
Auringonlaskut oli kyllä upeita! Kunpa olisikin mahdollista välillä teleportata itsensä palmusaarelle päiväksi ja sitten takaisin :)
No juu. Melko messevä paikka pääkaupungiksi, sanoisin! Suomen märästä marraskuusta käsin tuntuu ihan uskomattomalta, että jossain voi olla vesi noin turkoosia... vaikka olenhan minä sen muualla nähnyt monen monta kertaa, mutta jotenkin tällä hetkellä, kun elämä koostuu 1000 eri harmaan sävystä, se tuntuu niin kaukaiselta ajatukselta.
Uusi-Kaledonia on aika tuntematon itselleni. Tai kaikki noista Tyynenmeren saarista ovat, mutta siitä harvemmin kuuleekaan mitään. Joskus sinnepäin maailmaa haluaisin seikkailemaan, saapa sitten nähdä, mihin saareen valinta osuu. Tongasta tällä hetkellä eniten haaveilen :)
Uudesta-Kaledoniasta ei ole kuulleet edes useimmat australialaiset, joten en yhtään ihmettele, jos paikka on suomalaisille tuntematon. Ihan uskomatonta oikeastaan, miten vähän siellä on aussituristeja, vaikka sinne lentää vain sen 3-4 tuntia Melbournesta. Mutta ei haittaa meitä, mitä vähemmän porukkaa, sen parempi! Uuden-Kaledonian reissun jälkeen iski himo tutkia myös toisia Tyynenmeren saaria, mutta toisaalta himottaisi kyllä lähteä vaan takaisin tuonne... Tongaa me ollaan suunniteltu Uuden-Seelannin reissun yhteyteen, sitten kun sinne joskus lähdetään.
Ei varmaan (valitettavasti) ikinä tule päästyä noin kauaksi paratiisiin ja siksikin tästä oli ihana lukea! Upean kuuloisia (ja näköisiä!) kohteita Uudessa-Kaledoniassa!
Melko hintavaa on ruokailu, mutta minusta reissuilla pikniköintikin on kivaa. Ja toisin kuin monesta muusta - mä myös tykkään käydä ulkomailla ruokakaupassa. En tiedä, oon jotenkin vino. :D
Ruokakauppareissut ulkomailla on hauskoja! Ja piknikit näytti täällä olevan paikallistenkin suuressa suosiossa ymmärrettävistä syistä. Tosin ei tulleet kyllä piknikitkään halvaksi, kun kaupassakin oli tosi kallista. Kyllä meni 20 euroa helposti ateriaan kaupastakin ostettuna.
Hiukka hintavaa minun makuuni. Yleensä ranskalaiset ovat pilanneet jokaisen paikan, mihin ovat koskeneet, mutta hyvä, jos Uusi-Kaledonia on säilynyt paratiisillisena. Minäkin voisin kuvitella viihtyväni siellä loputtomiin, joskin todennäköisesti saisin jonkin helvetillisen trooppisen taudin. Jostain syystä jutun kuvat olivat jääneet Uuteen Kaledoniaan ja parilla ekalla sivun latauksella sanottiin vieläpä tylysti, ettei muuttolintu.comiin saada yhteyttä.
Missä lie ollut ongelma, koitin miettiä mutta en keksinyt. Ei tosiaan ole ihan halvinta lystiä tuolla matkailu. Tosin majoittua voi budjetillakin, siitä meinasin vielä kirjoittaa lisää myöhemmin. Toistaiseksi Uusi-Kaledonia on tosiaan pysynyt paratiisina, toivottavasti pysyykin vielä pitkään. <3
“Kookosmehu on aina makeampaa palmupuussa, johon ei yletä” tämä lause osui minunkin silmiini. Ihan mahtava! Jo kuvien perusteella kelpais mullekin lomakohteeksi! Hintatasosta olisi kiva kuulla lisää.
Kirjoitan vielä oman postauksensa hintatasosta ja muista valituista matkavinkeistä :)
Oi joi, näitä kuvia! Siis niin ihania, että voi tuntea hiekan varpaissa ja auringon säteet iholla. Hintataso postaus kiinnostaa minuakin. Illallinen kuulosti melko kalliilta, mutta niin taitaa olla kaikilla paratiisisaarilla.
Asiaa hintatasosta tosiaan tulossa vielä myöhemmin. Illalliset ravintoloissa oli kyllä keskimäärin Suomen hintatasoa, eli kallista.