Aurinkoterapiaa Langkawilla

Ihana Langkawi on Malesian suosituin lomakohde, ja hyvästä syystä. Langkawi on valkoisia hiekkarantoja, upeaa luontoa, vuoria, viidakkoa ja vesiputouksia, loputtomia aktiviteetteja ja unohtumattomia auringonlaskuja. Tämä oli toinen kertamme Langkawilla, ja tälläkin kertaa kokemus oli positiivinen yllätys. Suosiosta huolimatta Langkawi on pysynyt rauhallisena.
Aurinkoterapia Langkawilla tuli tarpeeseen. Olimme alkaneet kyllästyä Kuala Lumpurin tunkkaiseen ilmaan ja suurkaupungin möykkään. Mieli oli ollut hiukan maassa, kun nomadielämä ei ihan vastannut epärealistisia odotuksiamme. Siispä en malttanut päästä heittämään kevyen rantamekon päälle, kaivamaan varpaat hiekkaan ja tuudittautumaan lomakoomaan aaltojen loisketta kuunnellen.
Neljä päivää Langkawilla oli täydellinen breikki. Aamuisin heräsimme lintujen lauluun. Parvekkeeltamme avautui näkymä turkoosina välkkyvälle merelle ja kevyesti tuulessa huojuviin palmupuihin. Vedin keuhkot täyteen saarten raikasta ilmaa ja nautin auringosta iholla.
Ajelimme ympäri saarta hiljaisia rantoja etsien. Autoa parkkeeratessa piti varoa, ettei vieressä kasva palmupuuta. Kookospähkinä rikkoo äkkiä tuulilasin.
Nappasimme kookokset matkaan ja imeskelimme niitä hiljaisella palmujen reunustamalla rannalla. Välillä pulahdimme lämpimään mereen viilentymään. Iholla tuntui hiekan, meriveden ja aurinkovoiteen nihkeä sekoitus.
Joskus nappasimme naurettavan halpaa katuruokaa tienvarsikojusta, joskus söimme pitkän kaavan mukaan riisiterassien ympäröimässä ravintolassa.
Langkawi on itse asiassa 99 saaren ryhmä. Teimme saarihyppelyretken Unescon listalla olevalle Kilim Karst Geoforest Parkin karstikallioiden ja mangrovemetsien maisemiin. Pysähdyimme autiolle rannalle ja nauroimme leikkisien apinoiden seikkailuille.
Otimme maailman jyrkimmän kaapelihissin Langkawin huipulle, josta avautuivat näkymät horisonttiin yli Langkawin vihreiden vuorenhuippujen.
Iltaisin maitait kourassa ihailimme kun punainen tulipallo laski saarten taakse. Pimeän laskeuduttua ja kalastajien valojen syttyessä merellä kaivoimme varpaat hiekkaan rantaravintolassa.
Loman jälkeen peilistä katsoi takaisin onnellisempi ja terveemmän oloinen tyyppi, ja elämä tuntui taas hymyilevän. Onko mitään, mitä aurinkoterapia ja merivesi ei parantaisi?
Totesimme lopullisesti, ettei suurkaupunkielämä ole minua varten. Olen trooppisten rantojen nainen ja käyn aurinkovoimalla. Voin fyysisesti ja henkisesti paremmin saarten letkeässä ilmapiirissä, kun saan kävellä paljain varpain ja nauttia luonnon läheisyydestä. Täällä olen onnellisimmillani. Palasimme kaupunkiin varastot täynnä aurinkoenergiaa, suunnitellen mille trooppiselle saarelle voisimme asettua pitemmäksi aikaa.
Lue myös: VINKIT LANGKAWILLE
Muuttolintu somessa:
Instagram: @gratefulcoconut
Facebook: Muuttolintu -matkablogi
Twitter: @muuttolintu1
Blogit.fi: Muuttolintu
Venla / Breezes from my Atlas
Nää sun rantakuvat on mun ehdottomia suosikkeja; niin kauniita ja tunnelmallisia! Tästä voidaan päätellä, että oon itekin ehdottomasti enemmän rantatyyppiä, kuin kaupungissa viihtyvää sorttia. Jotenkin suurkaupunkien melu ja hektisyys rupee stressaamaan nopeesti ja tuntuu, että oon jatkuvasti jonkun tiellä. 😀 Mistä muuten toi rantapyyhe on hankittu tai osaatko sanoa, mistä (nettikaupoista) vastaavia löytäis?
Anna
Kiva että tykkäät! Stressitasot on tosissaan kaupungissa asuessa aina korkeammalla, vaikka ei olis mitään syytäkään. Pyyhe on Ebaystä! 🙂
Susanna
Minäkin olen tullut siihen tulokseen että olen tykännyt kaikkein eniten trooppisista kohteista, mukaanlukien saaret. Enemmänkin aion joskus kiertää
Anna
Kiva kuulla! Mikä on ollut suosikkisi tähän asti?
Tiina / Makuja ja seikkailuja
Voi että, harmittaa kun en tänä talvena päässyt lämpimään aurinkoterapiasta nauttimaan mutta toisaalta aina voi lukea näitä terapeuttisia postauksia sieltä lämpimästä – ja jopa onneksi täälläkin aurinko paistaa ja päivät ovat pidentyneet. 🙂
Anna
Jep, kesää kohti! 🙂
Outi / Maa Quzuu
Uusiutuva aurinkoenergia kunniaan! Sillä käyn minäkin, vaikkakin täällä Suomessa on aika usein (lähes koko ajan) käytettävä vara-akkuja auringon puutteen takia. Noille rannoille voisin teleportata itseni oitis!
Anna
Se on kyllä paha siellä se auringon puute. Mutta kesää ja aurinkoisempia päiviä kohti!
Sandra / Terveiset päiväntasaajalta
Miten saatkin Langkawin kuullostamaan ja näyttämään noin ihanalta 😀 <3 Mä en tykännyt siitä nimittäin yhtään 😀 Asuttiin kahdessa eri paikkaa saarella ja yritettiin saada jotain irtikin. Voi olla, että syy oli meidän reppureissaaminen ja että kaikesta vähän pihisteltiin.. mutta loppujen lopuksi olin maailman onnellisin kun sieltä lähdettiin pois 😀
Anna
Heh, ehkä se riippuu mistä on tulossa ja mitä odottaa… Kyllähän Langkawi taitaa olla aika kehittynyt turistimainen kohde teidän tyypillisiin matkakohteisiin verrattuna. Ja joo, vaikka Langkawilta löytyy myös halpoja majoituksia niin ehkä se ei ensimmäisenä ole mikään reppureissaajien saari. Sieltä puuttuu sellainen chilli reggaemeininki, mitä useilta reppureissusaarilta löytyy ja mistä veikkaan että tykkäät 🙂
VEERAPIRITA / AURINKORASVAA JA ALOE VEERAA
Sama homma täällä, en myöskään oo suurkaupunkien fani – ennemmin myös trooppisten rantojen nainen ja aurinkovoimalla käyvä. Langkawi on kyllä kiva kohde Malesiassa, Kuala Lumpur on hyvä tukikohta Malesiassa ja sieltä käsin on hyvä tehdä pikkuretkiä muualle maahan. Ootteko menossa Perhentianille missään vaiheessa?
Anna
Perhentian oli ykkösenä listalla, mutta siellä on ollut sadekausi ja resortit kiinni meidän täällä ollessa. Pakko jättää ensi kertaan, mutta onneksi siihen ei varmaan mene kauaa 🙂
Sanna I Seven Seas
Hello sunshine! Ihan tuo sinun hellehattu 😉 Käyn aurinkovoimalla oli paras! Niin minäkin. Ihanaa, että teillä siellä Aasiassa on niin helppo matkustaa paratiisirannoilta toiseen. Kelpaisi taas sellainen talvipako sinne suuntaan.
Oon itse kerran käynyt Langkawilla ja en ihan superisti syttynyt vaikkei siellä nyt eritystä vikaakaan ollut. Tultiin sinne Thaimaan Koh Lipeltä, niin sekin varmaan vaikutti fiilikseen, koska se on mulle se paras paikka. Silloin joulu-tammikuun aikaan Langkawin rannat oli täynnä meduusoja. Se on jäänyt ehkä suurimpana mieleen – niin ja 10 € maksanut vesipullo rantabaarissa! :DDD