Road trip Tasmaniassa

Vietimme hiljattain viikon Australian pienimmässä osavaltiossa, vehreästä luonnostaan tunnetulla Tasmanian saarella. Tasmania on yksi Australian parhaita paikkoja luonnon ja luonnossa reippailun rakastajille. Saari tunnetaankin vehreästä luonnosta ja raikkaasta, ilmasta, jota on väitetty maailman puhtaimmaksi. 

Teimme täällä road tripin pienellä asuntoautolla ympäri saarta. Tasmanian vehreys häikisi ja luonnon kauneus teki sellaisen vaikutuksen, että Tasmaniasta taisi tulla lempparialueitani Australiassa. Vuoria, jokia, järviä, vihreää metsää ja loputonta, autiota rantaviivaa. Matkareittimme Tasmaniassa oli seuraavanlainen:

Hobart – Mt Wellington – Bruny Island – Wineglass Bay – Bay of Fires – Tamar Valley – Cradle Mountain – Launceston

Tasmania | Bruny Island ranta

Hobart ja Mt Wellington

Tasmanian pääkaupunkia Hobartia ehdimme nähdä lyhyesti vain yhden illan verran, mutta kooltaan oikein passeli 200 000 asukkaan kaupunki vaikutti oikein viihtyisältä. Salamancan mukulakivikaduilla, kreikkalaisessa tavernassa olisi enemmän humalassa voinut luulla olevansa Välimerellä, kun näin kelitkin poikkeuksellisesti Tasmaniaa hellivät. 

Hobartista kannattaa ehdottomasti pyörähtää Mt Wellingtonin huipulla, josta avautuvat mielettömät maisemat yli kaupungin aina kauas horisonttiin. Mt Wellingtonille ajelee Hobartista puolisen tuntia. 

Tasmania | Mt Wellington

Mt Wellington | Tasmania

Tasmanian Bruny Island

Bruny Island jäi mieleen yhtenä Tasmanian helmistä. Bruny Island koostuu itse asiassa kahdesta saaresta, North Brunysta ja South Brunysta, joita yhdistää viisi kilometriä pitkä näyttävä kannas, hiekkarannan reunustama The Neck. Bruny Island tunnetaan etenkin kauniista luonnosta ja eläimistä. Täällä voi bongata nokkasiilejä, pikkupingviinejä, ja jos onni on matkassa, harvinaisia albiinokenguruita. North Bruny on enemmänkin maaseutua, kun taas South Brunysta löydät upean South Brunyn kansallispuiston.

Ajelimme ympäri saarta, pysähdyimme maistelemaan juustoja, ja ihailemaan pitkiä tyhjiä hiekkarantoja. Bongasimme nokkasiilin ja vallabeja. Palasimme lautalla takaisin Tasmanian puolelle yöksi, ja se oli virhe. Viivy ihmeessä pitempään. 

Me ajelimme Seven Mile Beachin leirintäalueelle, joka oli kyllä ihana paikka herätä suoraan rannalla. Vaikka ilman lämpötila oli helteinen, veden lämpötila oli vain noin viisitoista. Tasmaniassa ei taideta sen lämpimämmästä vedestä kauheasti nauttia. 

Tasmania matkailuautolla | The Neck, Bruny Island

Road trip Tasmaniassa

Nokkasiili

Tasmanian Wineglass Bay

Yksi Tasmanian matkan kohokohdista oli saaren kauneimmaksi rannaksi kuvailtu Wineglass Bay. Onpa Wineglass Bay saanut joskus maininnan jopa Lonely Planetin listauksessa maailman kymmenestä parhaasta rannasta.

Wineglass Bay sijaitsee Tasmanian itärannikolla Freycinet National Parkissa. Vaikka Tasmania näyttää kartalla pikkuriikkiseltä, ajomatkat ovat pitkiä ja myös tuntuvat siltä, upeista vehreistä maisemista huolimatta.

Wineglass Bay on syrjäinen helmi, ja varmasti ainakin osaksi juuri siihen sen viehätys perustuu. Syrjäisen Wineglass Bayn rannan saavuttaa vain hikisellä kiipeilyllä kukkulan yli. Alla Keijo, kesy pikku vallabi, joka pomppi meitä parkkipaikalla vastaan.

Vaellus Wineglass Bayhin jyrkkää polkua pitkin ei ole kaikista heikkokuntoisimmille. Edestakaiseen reippailuun kivisiä polkuja pitkin meni meillä kolmisen tuntia, reilulla lepotauolla rannalle vihdoin laskeuduttuamme. Hyvä treeni, ja Wineglass Bayn unelmarantsu oli todellakin sen arvoinen. Hulluimmat pulahtivat reippailun jälkeen jäätävän kylmään veteen viilentymään.

Tasmanian road trip | Wineglass Bay

Tasmania kokemuksia | Wineglass Bay

Kommelluksilta ei tällä reissulla vältytty. Pimeän laskeuduttua palasimme tien päälle etsimään leirintäaluetta. Käännyimme hiekkatielle metsän keskelle. Hiekka muuttui pehmeäksi ja upottavaksi ja ennen kuin tajusimmekaan, olimme jumissa. Auto vain upposi syvemmälle. Puhelimessa ei ollut kenttiä. Paniikki. Muistimme nähneemme jonkin sortin resortin lähistöllä. Jätimme auton ja syöksyimme sysipimeyteen vain pikkuruinen taskulamppu mukanamme. Siinä vaiheessa kun taskulamppu alkoi näyttämään pattereiden loppumisen merkkejä, rupesi jo jännittämään!

Onni oli meidän puolellamme, ja seikkailulle saatiin onnellinen loppu. Löysimme mökkejä, ja ennen pitkää paikan huoltomiehen. Hyppäsimme traktorin kyytiin ja eipä aikaakaan, kun saimme matkailuauton ylös hiekasta. Päätimme unohtaa koko leirintäalueen, ja pysäköimme läheiselle rantsulle yöksi. Aamulla heräsimme pitkältä valkoiselta hiekkarannalta aaltojen loiskeeseen, ja edellisen yön seikkailut olivat enää kaukainen muisto.

Tasmanian Bay of Fires

Lonely Planet rankkasi Tasmanian itärannikon Bay of Firesin vuoden 2009 kuumimmaksi lomakohteeksi. Sää ei suosinut Bay of Firesin visiittiä, vaan oli sumuinen ja sateisen harmaa. Bay of Firesin upeat valkohiekkaiset rannat ja turkoosina säihkyvät vedet olisivat varmasti päässeet paremmin oikeuksiinsa aurinkoisella säällä.

Upeat, autiot unelmarannat tuntuivat jatkuvan loputtomiin. Jos ei olisi ollut niin kylmä päivä, olisi ollut todella vaikea uskoa olevansa Tasmaniassa eikä trooppisessa paratiisissa! Aina mutkan takaa avautui uusi upea hiekkaranta. Ja ne kaikki ammottivat tyhjyyttään satunnaista kalastajaa lukuun ottamatta. 

Ajoimme pitkän matkaa aina Bay of Firesin lahden toiseen päähän asti, jossa rannat viimeinkin muuttuivat kivikoksi. Näistä punaisista kivista lahti on kaiketi saanut nimensä. Valitsimme satunnaisen rannan, johon jätimme auton parkkiin yöksi. Mies halusi mennä kalastamaan, kun taas meikäläinen otti viinipullon lämmikkeeksi. 

Tasmania kokemuksia | Bay of Fires

Tasmania kokemuksia

Tamar Valleyn viinialue

Matkalla itärannikolta kohti Cradle Mountainia pysähdyimme Tamar Valleyn viinialueella maistelemaan viiniä. Tamar Valleyn viinireitin varrelta löytyy kolmisenkymmentä viinitilaa. Vierailimme vain parissa, mutta pääsimme silti maistamaan lähemmäs toistakymmentä eri viiniä. Saattoi jopa nousta jo hiukan huppuun, ja lähtihän sieltä pullokin matkaan. Josef Chromyn viinitilalle vahva suositus!

Tasmania viinialue | Tamar Valley

Tasmanian Cradle Mountain 

Cradle Mountain on kenties Tasmanian kuuluisin luontokohde. Eikä turhaan, maisemat täällä ovat silmiä hivelevän kauniita. Meillä oli aikaa täällä vain vajaa päivä, ja aika tuntui loppuvan kesken. Tänne haluaisin joskus palata tekemään pidemmän vaelluksen.

Reippailimme pari tuntia kyyhkysjärven eli Dove Laken ympäri. Näimme mustan käärmeen, josta piti tietenkin saada kuva mahdollisimman läheltä. Myöhemmin kotona googlaillessa sain selville, että kyseessä oli yksi Aussilan myrkyllisimmistä.

Pakko hehkuttaa hieman Cradle Mountainin viihtyisää leirintäaluetta. Takkatulen äärellä kelpasi siemailla Tamar Valleyn viiniä ja maistella juustoja. Pimeän laskeuduttua lähdimme kävelylle ympäristöön yön eläimiä bongailemaan.

Tasmania kokemuksia | Cradle Mountain

Tasmanian tuholainen

Emme kuvitelleetkaan bongaavamme Tasmanian kuuluisaa tuholaista. Tasmanian tuholaiselle on kai olemassa virallinen suomenkielinen nimi pussiahma tai pussipiru, mutta minusta suora käännös (Tasmanian devil) on paljon parempi.

Tätä söpöä pikku nallekarhua uhkaa sukupuutto. Tasmanian pirulaisia riivaa kamala sairaus, joka muodostaa kivuliaita kasvaimia päähän. Meille ei kyllä ikinä selvinnyt, mistä nämä mininallekarhut ovat pelottavan nimensä saaneet!

Kuinka ollakaan, ehdimme ottaa vain muutaman askeleen, kun polun varrella suoraan edessämme seisoi säikkynyt pieni musta nallekarhu. Varovasti otus nuuhkien lähestyi meitä melkein kosketusetäisyydelle ennen kuin se pinkaisi yhtäkkiä takaisin ja katosi puskiin. 

Jatkoimme yöllistä vaellustamme ja törmäsimme vielä toiseenkin omituiseen otukseen. Tien varsilla olimme nähneet liikennemerkkejä, jotka varoittivat näistä hassuista otuksista. En vielä tähänkään päivään mennessä ole ihan varma, mikä laji oli kyseessä. Kenties pademelon, pieni rotan ja kengurun sekoituksen näköinen otus? Jos joku viisaampi voi sen valaista, olemme kiitollisia.

Pademelon

Jättimäisenä avautuva kirkkaana loistava tähtitaivas miljoonine tähtineen Cradle Mountainilla oli unohtumaton näky, niin kuin aina Aussilan maaseudulla. Mahtava päätös meidän Tasmanian road tripille. Kova hinku jäi tulla takaisin, sillä viikko ei riittänyt mihinkään. Suosittelen vähintään kahta viikkoa, jos vain suinkin mahdollista. Tasmania on pieni, mutta tiet ovat mutkaisia, joten ajomatkoihin uppoaa aikaa.

Vaikka viime vuosina Tasmanian suosio on kasvanut, Australian mantereella ihmiset tuntuvat pitävän tätä saarta vain kylmän ilmaston takapajulana. Myytti murrettu. Voisin hyvin kuvitella jonain päivänä pystyttäväni mökkini jonnekin Tasmanian itärannikolle unelmarannalle. Jos on yhtään enempää aikaa Australiassa, Tasmaniaa ei kannata missata.