Bhutan – Kiertomatka läpi Ukkoslohikäärmeen maan

Bhutanin pieni buddhalainen Himalajan kuningaskunta, onnellisten maa, on paikka, jota ei voi verrata mihinkään muuhun maailmassa. Bhutanin dzongka-kielellä maan nimi Druk Yul tarkoittaa Ukkoslohikäärmeen maata kuin suoraan Game of Thronesista tai Taru Sormusten Herrasta, ja mystinen nimi istuu maalle hyvin. Eristyksissä ulkomaailmasta tämä salamyhkäinen vehreä Himalajan aarre on luonut itselleen ainutlaatuisen kulttuurin.

 

Kymmenen päivän kiertomatkaan Bhutanissa mahtui patikointia henkeäsalpaavissa vuoristomaisemissa, lukemattomia buddhalaisluostareita, ähkyyn asti bhutanilaista chilijuustoa, kuumottavia vuoristoteitä, buddhalaisuuden oppitunteja ja perinteistä maaseudun elämää.

Kiipesimme vuorelle vuoristotaudin kourissa, yövyimme rottien kanssa teltassa 4000 metrissä ja laskeuduimme henkeäsalpaavalle Tiikerinpesän luostarille. Saimme kopautuksen päähän munkilta puisella peniksellä, ryystimme riisiviiniä pitkälle iltaan maatalon omistajan kanssa syrjäisellä maaseudulla ja hieroimme uusia ystävyyksiä karaoken merkeissä. Tässä Bhutanin matkan kohokohtia!

Maailman vaarallisin lentokenttä

Lentopelkoiselle Bhutan on haastava kohde, sillä yli 5000 metrin korkuisten terävien vuorenhuippujen ympäröimää Paron kansainvälistä lentokenttää on sanottu maailman vaarallisimmaksi. Tänne osaa laskeutua vain kourallinen lentäjiä.

Ikkunasta voi bongata kaksi maailman korkeinta vuorta, K2:n ja Mt Everestin. Laskeutuessa maisemat ovat henkeäsalpaavat. Kone tuntui hipovan puunlatvoja, ja juuri kun luulin, että syöksymme päin vuorenrinnettä, kone koukkasi ja aloitti laskeutumisen lyhyelle kiitoradalle.

Koneesta ulosastuessa me turistit räpsimme kuvia perinteiseen bhutanilaiseen tyyliin rakennetusta lentokenttärakennuksesta, kun taas bhutanilaiset räpsivät kuvia lentokoneesta. Lentomatkailu on Bhutanissa vielä uutta. Niin ovat televisiotkin, joita paikalliset kärräsivät koneesta tusinoittain sukulaisilleen.

Paron tanssivat munkit

Maailman nopeimpien maahansaapumismuodollisuuksien jälkeen meidät otti vastaan Himalajan polttava ja häikäisevä aurinko ja ohut ilma. Aloitimme ja lopetimme reissun 2200 metrin korkeudessa sijaitsevassa pienessä Paron kylässä. Kuvauksellisen Paron pääkatua reunustavat koristeelliset perinteiseen tyyliin rakennetut kaupat.

Bhutanin matkalla näimme lukuisia toinen toistaan vaikuttavampia dzongeja eli buddhalaisia luostari-linnoituksia. Upeassa Paron dzongissa satuimme paikalle oikeaan aikaan. Oli käynnissä munkkien tanssiharjoitukset festivaaleja varten. Kaksi munkkia aloitti tanssin sulavin, lähes balettimaisin liikkein punaisten kaapujen liehuessa. Pikkuhiljaa meno yltyi niin, että mukana oli monta kymmentä punakaapuista munkkia. Näky oli hypnotisoiva, ja ainoina turisteina olo oli etuoikeutettu.

Vuoristotautia ja upea Tiikerinpesä

Parosta kiipesimme vuorelle ja nukuimme teltassa 4000 metrissä. Vuoristotautiselle kipuaminen oli kärsimysten tie. Kärsimykset kuitenkin palkittiin viimeistään paluumatkalla, kun laskeuduimme kuuluisalle kallioon rakennetulle Tiikerinpesän luostarille. Siitä lisää vielä myöhemmin.

Kuumottavia vuoristoteitä ja maaseudun elämää

Kiemurtelevilla teillä bussimatkoihin uppoaa Bhutanissa aikaa. Matkat menevät kuitenkin nopeasti silmät liimattuina ikkunaan vehreitä vuoria, rinteiden riisiterasseja ja turkoosina hohtavia jokia ihmetellessä. Pariin otteeseen meillä oli mahdollisuus nähdä Himalajan lumihuiput, mutta molemmilla kerroilla näkymä oli sumun peitossa.

Kun suuntasimme kohti syrjäistä maaseutua, vuoristotie muuttui kapeaksi hiekkatieksi, jolla kruisaillessa kuolema ei ole kaukana. Reunalla pystysuora hiekkarinne putosi satoja metrejä ja tie näytti siltä, että voisi romahtaa minä hetkenä hyvänsä. Siellä täällä näkyi merkkejä maanvyörymistä, jotka ovat täällä yleisiä. Vastaantulevalle rekalle ei näytä millään olevan tilaa.

Opas näki hikikarpaloni otsalla ja totesi, ettei ole mitään hätää, näimmehän tiellä onnea tuovia harvinaisia apinoita.

Elossa selvittiin, ja pääsimme viettämään aikaa paikallisen maatilan perheen vieraina. Poimimme perunoita, patikoimme läpi metsien, leivoimme momoja eli tiibetiläisiä taikinanyyttejä ja joimme arakia eli riisiviiniä myöhään yöhön kuunnellen maatilan omistajan tarinoita elämästä bhutanilaisella maaseudulla.

Penispakkomielteinen Punakha

Bhutanissa ei voi matkustaa huomaamatta suosittuja penisgraffiteja ja -veistoksia. Punakhan kylä on peniksistä kuuluisa, ja täällä saimme myös penistemppelissä munkilta siunauksen, kopautuksen päähän puisella peniksellä. Mutta Bhutanin penisobsessiosta lisää myöhemmin.

Thimphu – Jousiammuntaa, kansantansseja ja jättimäinen Buddha

Bhutanin pääkaupunki on 100 000 asukkaan Thimphu. Kaupunkia valvoo 50 metriä korkea kullalla valettu Buddha-patsas. Ilmassa oli festivaalin tuntua. Patsaan alla levittäytyi jättimäinen meditaatiosali, jonne tuhannet punakaapuiset munkit olivat kerääntyneet kuuntelemaan opetuksia.

Thimphussa pääsimme myös seuraamaan Bhutanin kansallislajia jousiammuntakilpailuissa, jossa kilpailijat ampuivat maaliin 150 metrin etäisyydeltä. Jokaisen laukauksen jälkeen toisessa päässä alkoi riemuisa tanssi. Pääsin itsekin herättämään sisäisen Katniss Everdeenin eloon ja testaamaan jousiammuntataitojani, vaatimattomammalta etäisyydeltä toki.

Hotellilla meille oli järjestetty perinteistä bhutanilaista soittoa, tanssia ja laulua. Viini virtasi ja illalla sukelsimme vielä Thimphun yöhön karaokebaareihin hoilaamaan ja nauramaan paikallisen nuorison Bollywood-vaikutteisille esityksille.

Bhutaniin ei voi matkustaa omatoimisesti

Bhutanissa turismi on rajoitettua kulttuurin ja ympäristön suojelun nimissä. Seurauksena jokaisen vierailijan täytyy kulkea maassa oppaan johdolla ja maksaa 250 USD per päivä. Tähän maksuun kuuluvat oppaan palvelut, majoitus ja kaikki ruokailut. Voit reissata yksin tai ryhmässä, ja räätälöidä retken omien toiveiden mukaisesti.

Viime vuonna maassa vieraili 50 000 turistia. Jos luku nousee liian suureksi, hintaa nostetaan, ja turistimäärä ja sen negatiiviset vaikutukset pidetään näin pienenä.

Pitkästä aikaa ryhmämatkalla

Me matkustimme Bhutanissa ryhmämatkalla. G Adventuresin Bhutanin kiertomatka maksoi saman verran kuin mikä tahansa muukin Bhutanin matka. G Adventuresilla on tarjolla useampia Bhutanin kiertomatkoja. Me valitsimme retken, joka oli sekoitus kulttuuria ja patikointia. Oppaan lisäksi meitä oli matkassa 11, kansalaisuuksia Jenkeistä Ausseihin ja Eurooppaan.

Oppaamme Chawang oli tyypillisen tyyni paikallinen, huumorintajuinen, hiukan viinaanmenevä naistenmies. Muutaman paukun jälkeen Chawang tunnusti, että hänellä on tapana viedä kotiin eri tyttöjä ja uskotella puolisokealle äidilleen tytön olevan aina sama.

Ryhmämatka ei jäänyt viimeiseksi, vaikka itselläni olikin hiukan sopeutumisvaikeuksia muiden mukana kulkemiseen, kun olin tottunut tulemaan ja menemään niin kuin sattuu huvittamaan. Ryhmämatkoilla kuitenkin tutustuu ihmisiin ja usein näkee ja kokee enemmän kuin omatoimisesti. Retkiin mahdutetaan usein ainutlaatuisia autenttisia kokemuksia ja päiviin mahdutetaan paljon.

Bhutanilaisesta kulttuurista, keittiöstä, penissankarista ja upeasta Tiikerinpesästä lisää myöhemmin!

Kaikki Bhutan-postaukset löydät täältä.


Muuttolinnun löytää Fabon lisäksi myös Instasta nimimerkillä ms.coco.nut ja Twitteristä ja Snäpistä nimimerkillä ankkis1 . Blogia voit seurata myös Blogit.fi :ssä, Blogipolussa ja Bloglovinissa.

2018-09-29T21:44:15+00:00helmikuu 2, 2018|Bhutan|

18 Comments

  1. Angelina FI helmikuu 2, 2018 11:33 am - Vastaa

    Ihanan mielenkiintoinen ja hauska kirjoitus! Ostitko sieltä itsellesi jotakin?

    • Anna helmikuu 2, 2018 3:40 pm - Vastaa
        Kiitos! ? Siellä oli ihania koristeellisia astioita ja muuta kotiin mitä olisin himoinnut, mutta kun meillä ei nyt ole edes kotia niin eipä tullut ostettua. Bhutan on myös aika kallis maa, joten hinnatkin hillitsi ostohaluja.
  2. Anna-Maria K helmikuu 2, 2018 7:53 pm - Vastaa

    En malta odottaa penistarinan jatko-osaa 😀

    • Anna helmikuu 3, 2018 2:32 am - Vastaa

      Tiedän että et varmaan pysy nahoissasi kun et malta odottaa, ei hätää se on tulossa pian 😀

  3. Sonja | FIFTYFIFTY helmikuu 3, 2018 2:03 pm - Vastaa

    Tuolla on kyllä äärimmäisen kaunista! Voin kuvitella, että Bhutan on ollut aivan erilainen kohde kuin mikään muu. Tuli mieleen, että alkavatkohan muutkin maat tulevaisuudessa suojelemaan maataan Bhutanin tavoin ja rajoittamaan turismia. Taisin sanoa jo edellisen kerran, kun kommentoin jotain sun Bhutan-postausta, että on virkistävää, miten eri tavalla tuolla suhtaudutaan turismiin. Suurimmaksi osaksi muissa maissa turismin huonot vakutukset vaikkapa ympäristöön ovat toissijaisia siitä tulevien tulojen takia.

  4. Vera helmikuu 4, 2018 9:04 am - Vastaa

    Aivan uskomattoman upeita kuvia! Matka oli varmaan sellainen, ettei sitä koskaan unohda. Itse olen myös ollut kiinnostunut käymään Bhutanissa, mutta päivämaksu, vaikkakin ymmärrettävä, hirvittää näin opiskelijana. Tämän postauksen myötä tuli kyllä sellainen fiilis, että on tuonne aivan pakko päästä kerran elämässä.

    Millainen ilma Bhutanissa oli? Ollaan kuitenkin niin korkealla, että olettaisin sään olevan viileähkö. Entä ilman oheus? Koitko vaikeuksia hengittää silloinkin kun ei ollut kiipeämässä vielä korkeammalle?

  5. Elina Marjaana Travel Blog helmikuu 4, 2018 11:22 am - Vastaa

    Bhutan näyttää juuri sellaiselta kuin olen mielessäni ajatellut – värikkäältä ja luonnonkauniilta. Ihania kuvia! Jostain syystä maa on houkutellut siitä lähtien kun olen siitä ekan kerran kuullut. Kolmisen vuotta sitten olin kuuntelemassa paneelikeskustelua, jossa oli mukana Bhutanin johtaja ja vaikutuin heti hänen ajatuksistaan ja elämänkatsomuksestaan. Vaikuttaa monin puolin hienolta maalta.

  6. Anna-Katri / Adalmina's Adventures helmikuu 4, 2018 6:54 pm - Vastaa

    Bhutan on kyllä kiehtovan oloinen kohde! Olen haaveillut sen yhdistämisestä Nepalin matkaan – ehkä sitten joskus. 🙂 Pitääkin käydä kurkkaamassa nämä G-Adventuresin paketit, heidän retkiään kun olen käyttänyt ties missäpäin maailmaa. Vanha peukku G-Adventuresin matkoille siis!

  7. Sanna I Seven Seas helmikuu 4, 2018 10:21 pm - Vastaa

    Häikäisevän hämmentävää! 🙂 Siis todella kiehtovan oloinen maa ja omaan makuun myös mystinen. Heräsi kyllä kiinnostus kovasti, mutta tosiaan tuon lentokentän vuoksi voipi olla, etten koskaan uskalla lentää tuonne.

  8. Sandra helmikuu 5, 2018 2:38 pm - Vastaa

    Luin tämän postauksen aiemmin ja juttelinkin kaverin kanssa, että tuonne on joskus päästävä! Todella mielenkiintoisen oloinen maa, ja uskon, että sopisi omaan makuun varsin hyvin. Upeita kuvia blogissasi jälleen kerran!

  9. Vaikuttaa edelleen kyllä niin uskomattomalta tämä Bhutan! Saat muodostettua mun päähän pienen pakkomielteen, pakko ehkä nöyrtyä elämäni ensimmäiselle ryhmämatkalle jos tänne tulee joskus matkustettua!

    PS. luulin nähneeni kaiken, mutta penistemppeli kyllä yllätti. :’DD

  10. Laura / Huoletonta matkaa helmikuu 5, 2018 9:57 pm - Vastaa

    Kuten monella muullakin kommentoijalla, myös mulla Bhutan on ehdottomasti unelmalistalla ja tämä postaus senkun yllytti intoa, en tiedä oliko se sitten se puupeniksen kopautus vai ne rotat teltassa, mikä sai heti haaveilemaan Bhutanista 😀 Mutta tosissaan, ihan mielettömiä kuvia ja nuo maisemat, eihän tuonne kukaan voi olla haluamatta!

  11. Pirkko / Meriharakka helmikuu 5, 2018 10:30 pm - Vastaa

    Bhutan on kyllä yksi niistä maailman maista, jotka ovat vielä oikeasti erilainen kuin kaikki muut valtiot. Nämä Bhutanin kierrokset kiertävät tietysti järjestettyinä maita monelta osin aina samoja reittejä – sen verran monta tuttua maisemaa oli kuvissasi, että tuli mieleen tämä näkökulma.

    Meidän Bhutan-jutut löydät halutessasi täältä (linkkilista jutun lopussa):
    http://meriharakka.net/2017/03/20/bhutan-kustannukset/

  12. Joanna Sormunen helmikuu 5, 2018 11:09 pm - Vastaa

    Upeita valokuvia! Bhutan on todella mielenkiintoinen maa johon tahtoisin itsekin matkustaa. Tuo penis-temppeli jäi kyllä mieleen nyt ehdottomasti 😀

  13. No huh, mielettömiä kuvia ja upea matkakohde. Tässä ihan kateudesta vihreänä lueskelin! Vaikka olisin ihan rikki noilla vuoristoteillä, sydänkohtaus veis mennessään ellen jyrkänteeltä tippuisi.. Odotan kyllä sitä aikaa, että lapsen ollessa vähän isompi voidaan huoletta lähteä vähän toiminnallisemmillekin reissuille. Tää paikka jäi kyllä tän postauksen myötä mieleen 🙂

    Ja hahah jotenkin hauskan viattomasti noita miesten sukuelimiä siellä täällä.. :’D

  14. Mira helmikuu 7, 2018 3:49 pm - Vastaa

    Todella mukava ja nautittava kirjoitus. Bhutan kiinnostaa aina vain enemmän. Nepaliin olen ihastunut, ja kuvittelen, että jotain samankaltaisuutta sillä voisi olla Bhutanin kanssa. Vuorokausihinta on vaan aika kova, kun 2 lasta reissaa mukana… Toki hyvä, että matkailua sillä tavalla rajoitetaan.

  15. Elina | Vaihda vapaalle helmikuu 7, 2018 7:30 pm - Vastaa

    Huh, miten paljon te ehdittekään nähdä ja kokea. Bhutan on kyllä hurjan mielenkiintoinen penisobsessioineen kaikkinee. 😀 Onko kaikki Bhutaniin järjestettävät matkat saman tasoisia? Vähän meinaan kauhistuttaa ajatus rottien kanssa samassa teltassa nukkumisesta… :O

  16. Paula - Viinilaakson viemää helmikuu 10, 2018 2:49 am - Vastaa

    Upean kuuloinen reissu! Bhutan on kyllä itselläni aika korkealla listalla, se on sen verran eksoottinen maa. Pelkäisin kyllä tuota vuoristotautia mutta sinä näytit selviytyneen siitäkin. Mukava lukea teidän seikkailuista!

Jätä kommentti