Bhutan – Kiertomatka läpi Ukkoslohikäärmeen maan

Bhutanin pieni buddhalainen Himalajan kuningaskunta, onnellisten maa, on paikka, jota ei voi verrata mihinkään muuhun maailmassa. Bhutanin dzongka-kielellä maan nimi Druk Yul tarkoittaa Ukkoslohikäärmeen maata kuin suoraan Game of Thronesista tai Taru Sormusten Herrasta, ja mystinen nimi istuu maalle hyvin. Eristyksissä ulkomaailmasta tämä salamyhkäinen vehreä Himalajan aarre on luonut itselleen ainutlaatuisen kulttuurin.

 

Kymmenen päivän kiertomatkaan Bhutanissa mahtui patikointia henkeäsalpaavissa vuoristomaisemissa, lukemattomia buddhalaisluostareita, ähkyyn asti bhutanilaista chilijuustoa, kuumottavia vuoristoteitä, buddhalaisuuden oppitunteja ja perinteistä maaseudun elämää.

Kiipesimme vuorelle vuoristotaudin kourissa, yövyimme rottien kanssa teltassa 4000 metrissä ja laskeuduimme henkeäsalpaavalle Tiikerinpesän luostarille. Saimme kopautuksen päähän munkilta puisella peniksellä, ryystimme riisiviiniä pitkälle iltaan maatalon omistajan kanssa syrjäisellä maaseudulla ja hieroimme uusia ystävyyksiä karaoken merkeissä. Tässä Bhutanin matkan kohokohtia!

Maailman vaarallisin lentokenttä

Lentopelkoiselle Bhutan on haastava kohde, sillä yli 5000 metrin korkuisten terävien vuorenhuippujen ympäröimää Paron kansainvälistä lentokenttää on sanottu maailman vaarallisimmaksi. Tänne osaa laskeutua vain kourallinen lentäjiä.

Ikkunasta voi bongata kaksi maailman korkeinta vuorta, K2:n ja Mt Everestin. Laskeutuessa maisemat ovat henkeäsalpaavat. Kone tuntui hipovan puunlatvoja, ja juuri kun luulin, että syöksymme päin vuorenrinnettä, kone koukkasi ja aloitti laskeutumisen lyhyelle kiitoradalle.

Koneesta ulosastuessa me turistit räpsimme kuvia perinteiseen bhutanilaiseen tyyliin rakennetusta lentokenttärakennuksesta, kun taas bhutanilaiset räpsivät kuvia lentokoneesta. Lentomatkailu on Bhutanissa vielä uutta. Niin ovat televisiotkin, joita paikalliset kärräsivät koneesta tusinoittain sukulaisilleen.

Paron tanssivat munkit

Maailman nopeimpien maahansaapumismuodollisuuksien jälkeen meidät otti vastaan Himalajan polttava ja häikäisevä aurinko ja ohut ilma. Aloitimme ja lopetimme reissun 2200 metrin korkeudessa sijaitsevassa pienessä Paron kylässä. Kuvauksellisen Paron pääkatua reunustavat koristeelliset perinteiseen tyyliin rakennetut kaupat.

Bhutanin matkalla näimme lukuisia toinen toistaan vaikuttavampia dzongeja eli buddhalaisia luostari-linnoituksia. Upeassa Paron dzongissa satuimme paikalle oikeaan aikaan. Oli käynnissä munkkien tanssiharjoitukset festivaaleja varten. Kaksi munkkia aloitti tanssin sulavin, lähes balettimaisin liikkein punaisten kaapujen liehuessa. Pikkuhiljaa meno yltyi niin, että mukana oli monta kymmentä punakaapuista munkkia. Näky oli hypnotisoiva, ja ainoina turisteina olo oli etuoikeutettu.