Riksaralli Intiassa, osa 3
Jatkoa juttuun häämatkalta riksarallista Intiassa! Jos hyppäät kyytiin vasta nyt, kärryille pääset lukemalla osan 1 ja osan 2.
Chennain smogisen kaaoksen jäätyä taakse maisemat vaihtuivat rannikon kultaisiin palmurantoihin ja kuvauksellisiin jokilaaksoihin. Pondicherryn kaupungin jotkut saattavat tuntea Aurovillen utopisesta hippiyhteisöstä, jossa ihmiset ympäri maailmaa elävät ilman rahaa tai uskontoa sovussa omistautuen rauhalle.
Ajoimme ohi tee– ja kahviplantaasien ja komeiden temppelien. Yövyimme pyhissä kaupungeissa kuten Thiruvannamalaissa, jossa kymmenien kilometrien pituudelta tien vieressä kökki oranssiin pukeutuneita sadhuja almujen toivossa. Sadhuja kummallisempi näky olivat kuitenkin viiden metrin välein nököttävät roskapöntöt. Harvinaista Intiassa.
Rannikolta käännyimme sisämaahan ja nousimme pitkin jyrkkiä hiuspinnimutkia Eastern ja Western Ghatsien vuorille. Tien vieressä oli jyrkkä pudotus, ja mutkiin kaahaavien intialaisten lisäksi tiellä sai väistellä myös apinoita.
Yercaudin vuoristokylässä vedimme keuhkot täyteen raikasta ja viileää ilmaa. Vuorenhuipulla sijaitsevaan hotelliin noustiin pitkin kuoppaista ja jyrkkää maantietä. Toisen piti hypätä ulos riksasta, ja siltikin riksa melkein luovutti. Alastulo ei ollut yhtään helpompaa, sillä riksan jarruihin ei ollut luottamista.
Iso osa riksarallia ovat mahdollisimman kahelit puvut sekä riksan tuunaaminen. Jos budjetti ei ole ongelma, riksan blingblingaamisessa rajana on vain mielikuvitus. Teknisten ominaisuuksien, kuten musikaalisen äänitorven, mukavuuksien kuten pehmeiden penkkien lisäksi riksaan saa vaikkapa jääkaapin, discopallon ja -valot, koiran karvapeitteen tyyliin Nuija ja Tosinuija, tai seepranpään katolle.
Kostyymien järkkääminen jäi meillä kaiken ajan nielaisevan hääjuhlan vuoksi viime tippaan. Lopulta juuri ennen matkaa tilasimme messevät puvut netistä toimitettavaksi suoraan Intiaan järjestäjien antamaan osoitteeseen. Tässä kohtaa tietysti kävi mielessä, että Intiasta kun puhutaan, homma ei välttämättä ole näin yksinkertaista. Tottakai puvut jäivät jumiin tulliin, emmekä saaneet niitä ikinä järjestäjien ja meidän kovista yrityksistä huolimatta. Uhkasivat vielä sakottaa meitä ja puvut myynyttä yritystä laittoman maahantuonnin yrityksestä. Yli kolme kuukautta myöhemmin asiaa selvitellään yhä. Only in India. Kanssakilpailijoilta löytyi kaikkea banaani- ja tiikeripuvuista supersankareiden viittoihin, joten asujen menetys oli pettymys. Oli meillä sentään peruukit, tiiminimellä Pinky & The Brain -koristetut t-paidat ja päheä hippiriksa.
Intian teillä näkyy sellaisia menopelejä, että hippiriksallakaan emme herättäneet juurikaan huomiota. Enemmän kummastusta herätti valkonaama riksan ratissa. Meille vilkutettiin ja naurettiin. Meidät nähdessään ohiajavat autot usein hidastivat ja päästivät ohi useamman kerran lisää pällistelläkseen.
Monesti paikalliset viuhtoivat meitä pysähtymään luullen meitä taksiksi. Ilme oli näkemisen arvoinen, kun ratissa istuikin länsimaalainen afroperuukissa. Kyyti ei yhtäkkiä kelvannutkaan. Myös nainen riksan ratissa on intialaisille vielä kauhistus.
Aivan kuin riksan ajamisessa Intiassa ei olisi tarpeeksi haastetta, hommaa vaikeutettiin jokapäiväisillä lisähaasteilla. Näitä suorittaessa oli poikettava kiertoteille maaseudulle, ja eksymisiltä ei vältytty. Haasteisiin kuului esimerkiksi poliisien kanssa poseeraaminen tai vanhan linnoituksen raunioiden löytäminen paikasta, jonne navigaattori ei löydä ja jossa kukaan ei ymmärrä lontoota.
Maisemien ihailuun ei ollut aikaa, ja nähtävyydet jäivät näkemättä. Toisaalta paikallisten kanssa tuli turistua enemmän kuin normilomalla jo pelkästään siksi, että neuvoa piti pysähtyä kysymään koko ajan. Poseerasimme paikallisten kanssa kuin julkkikset, ja meitä kutsuttiin vierailemaan paikallisten kyliin ja koteihin, mutta aika oli aina kortilla.
Riksarallia ei voiteta kaahaamalla. Vaakakupissa painavat pisteet, joita saa kerättyä mm. suorittamalla haasteet, selviämällä maaliin ilman ongelmia, auttamalla muita kilpailijoita, olemalla ajoissa aamulla ja tarjoamalla järjestäjille iltakaljoja. Muiden kilpailijoiden sabotaasi ei ole kiellettyä. Eräänä aamuna jonkun tuulilasi löytyi peitettynä partavaahtoon. Toisessa riksassa oli enää kaksi rengasta.
Täysin oman onnemme nojaan meitä ei jätetty. Jos alkoi näyttää siltä, ettei pääse sinä päivänä maaliin, ohjeena oli soittaa järjestäjille, jotka auttoivat tilanteen mukaan. Osallistujille jaettiin sim-kortit. Meidän korttimme ei toiminut. Järjestäjät yrittivät turhaan hommata meille uutta, mutta byrokraattisessa Intiassa sekään ei ole niin yksinkertaista. Koska tekniset viat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, reitillä kulki mukana mekaanikko omalla autollaan. Mekaanikkoa olisi kuitenkin joutunut odottamaan tuntikausia. Paras ratkaisu oli yrittää korjata ongelmat itse paikallisten kyläläisten avustuksella.
Osallistujista lähes kaikki kärsivät rikkoutuneesta renkaista tai muista vioista. Meillä kävi säkä, ja ainoastaan kerran bensatankki pääsi tyhjenemään. Silloinkin olimme vain 50 metrin päässä huoltoasemasta, minne päästiin työntämällä. Hyvän onnen hindulaisuuden norsujumala Ganesh oli meillä matkassa mukana.
Viimeisenä päivänä pölyisinä, likaisina, kädet rakkuloilla ajamisesta, ranteet kipeinä ja kroppa jumissa ajoimme maaliin. Ennen kaikkea olo oli helpottunut. En tiedä olisinko kestänyt rallia enää sekuntiakaan kauemmin. Kun kaikki olivat päässeet maaliin, oli voittajien kruunajaisten aika. Paikalla oli taas televisiokameroita. Haasteet on tehty voitettaviksi! Kaikki se hiki ja stressi palkittiin, kun meidät kruunattiin voittajiksi. Parempaa lopetusta häämatkalle ei olisi voinut toivoa, vaikka tässä vaiheessa matkaa palkintona olisimme mieluummin vastaanottaneet rantaloman tai rahapalkinnon kuin toisen rallin! Voitimme nimittäin toisen rallin kesäkuulle läpi Keski-Aasian stan-maiden. Jos kiinnostuit, lisäkuskeja kaivataan!
Rallin lopetusbileet olivat villit. Olihan meillä paljon juhlittavaa. Jokaisella oli voittajafiilis, sillä olimmehan kaikki hengissä! Seuraavana aamuna hämäriä muistikuvia oli twerkkauskisasta ja Bollywood-tanssiliikkeistä seepranpää päässä. Jossain vaiheessa poliisit tulivat pistämään stopin juhlinnalle, mutta päätyivätkin ottamaan videota kekkereistä ja kaverikuvia yhdessä valkonaamojen kanssa. Only in India.
Riksaralli ei siis ollut varsinaisesti se rentouttavin osa hanimuunia. Rallin jälkeen palkitsimme itsemme parilla yöllä viiden tähden Leelassa Chennaissa, jossa autuaasti unohdimme hetkeksi olevamme Intiassa. Toipuminen otti aikansa vielä kotiin saapumisen jälkeenkin, mutta pikkuhiljaa olemme alkaneet haaveilla seuraavasta seikkailusta. Löytyykö teiltä ideoita seikkailumatkaan?
Rickshaw Challenge -riksaralli ei ole pelkkä huviajelu. Rallissa kerättiin rahaa Intian vähäosaisten lapsien hyväksi yhdessä Round Table India -hyväntekeväisyysjärjestön kanssa. Kerätyt fyffet käytetään koulujen rakentamiseen alueilla, joiden lapsilla ei muuten olisi mahdollisuutta koulutukseen. Vierailimme kolmessa koulussa, jotka ovat rakennettu riksaralleista saaduilla rahoilla, ja näimme näin omin silmin, mitä voimme saada yhdessä aikaan. Round Table Indian ‘Freedom through Education’ -ohjelma keskittyy koulujen rakentamiseen ja laadukkaan opetuksen järjestämiseen sinne, missä sitä eniten kaivataan. Intiassa on maailman eniten lukutaidottomia. Kouluja ei ole, ne ovat liian kaukana tai siellä ei ole mahdollista käydä, ja opetuksen taso on kehnoa.
Intian köyhyys on sydäntäsärkevää, ja paras tapa nousta köyhyydestä on koulutus. Ilman koulutusta köyhillä ei ole mahdollisuutta parempaan elämään. Mitä luulet, minkälainen elämä on edessä köyhällä kastittomalla kuurolla tai orvolla lapsella Intiassa? Näiden lasten tulevaisuus on jokapäiväistä selviytymistaistelua. Koulutuksen avulla lapsilla, joiden elämä on muuten kurjuuteen tuomittu, on mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä. Autetaan siis yhdessä näille lapsille valoisampi tulevaisuus! Kaikki kerätyt varat menevät vähentämättöminä suoraan projekteihin. Tule mukaan auttamaan osoitteessa: Rickshaw Challenge – Team Pinky & The Brain .
Muuttolintu somessa:
Instagram: @gratefulcoconut
Facebook: Muuttolintu -matkablogi
Twitter: @muuttolintu1
Blogit.fi: Muuttolintu
Milla - Pingviinimatkat
Mahtava tämä teidän riksaralli ja ei voi kuin onnitella isosti voitosta! Tämän kaltaiset mahdollisuudet auttaa paikanpäällä vähempiosaisia ovat varmasti antoisia ja erityisesti kun pääsee vielä näkemään omin silmin mitä rahoilla on saatu aikaan.
Terhi / Muru Mou
Eikä, te voititte!! Aivan huippua! Ja paljon onnea, hieno suoritus 🙂 Kesäkuussa sitten uudestaan 😀
Life Without Seasons
Upealta kuulostava tapahtuma, kun siitä näin Suomen harmaassa säässä lueskelee. Tärkeintä on näyttävä hyväntekeväisyys ja sitähän tuo on parhaimmillaan. 😉
Teija / Lähdetään taas
Jee, onnea voitosta!
Hahaa, nuo poliisit 😀 Minä ja mieheni ei ikimaailmassa selvittäisi ilman avioeroa tuollaisesta, joten vaikka uusi riksaralli kaipaakin osallistujia, niin meistä ei siihen olisi. Ei, vaikkei vauvaakaan vielä olisi.
Oli kyllä hieno postaussarja.
Essi
Onnea voitosta! 🙂
Ihan huippu tämä teidän riksaralli. Jopa niin mahtavaa luettavaa että voisin harkita osallistuvani moiseen. 😀
Eevi / Rento matkablogi
Mahtavaa, onnittelut voitosta! Ei ihan joka jampalla tuota pystiä löydy… 😀 Mä en pääse yli enkä ympäri teidän mainiosta hanimuunista. Jos ei tuolla reissulla avioliiton kestävyyttä koeteltu tuoreeltaan niin ei sitten millään! Oli varmasti viiden tähden resorttipaussi paikallaan 😉
Pirkko / Meriharakka
Edelleen olen sitä mieltä, että outo juttu tämä ralli 🙂 – mutta silti, onnea voitosta!
Meidän matkassa / Monna
Ihan huippua että voititte!! 😀 Tää oli kyllä niin uskomaton seikkailu että voin vaan villeimmissä kuvitelmissani kuvitella minkälaista tää todellisuudessa oli. Ja oli varmaan pikkuisen hauskaa nähdä paikallisten ilmeet aina kun tajusivat että valkoihoiset ajelee. 😀
Jenni / Unelmatrippi
Onnea voitosta, mahtavaa! Tuo meininki Intiassa kuulostaa ajoittain niin koomiselta, nauratti jälleen kerran tätä postausta lukiessa. Riksaralli stan-maiden lävitse kuulostaa kohtuu eksoottiselta. Me ollaan kesäkuussa rälläämässä Keski-Euroopassa, joten en tähän hätään tarjoudu kuskiksi… ja joo rehellisyyden nimissä en ehkä muutenkaan. 😀
Anna | TÄMÄ MATKA
Voi kuinka ihania kuvia <3
Kanssakilpailijanne olivat selkeästi lähteneet satsaamaan pukeutumiseen, mutta voitto meni todellakin oikeaan osoitteeseen!
Jaa, seikkailumatka. No Pan-American Highway tolla samalla menopelillä : D
Teea | Curious Feet
Vautsi, melkoinen seikkailu teillä kyllä ollut :D! Onnea voitosta!
Huli/Meanwhile in Longfield..
Aivan huikea setti, pakko sanoa! Ja hei, onnea voitosta! Wau! En kyllä ymmärrä ylipäätään miten ne jaksoitte ton rallin, mutta ehkä vielä enemmän mua ihmetyttää, miten te pystyitte ajamaan noissa päheissä peruukeissa tommosessa helteessä! 🙂
Tanja/Levoton Matkailija
Onnea voitosta!
Riksaralli oli varmasti vähän erilainen häämatka, mutta varmaan sitäkin ikimuistoisempi? Mä en varmaan olisi ihan oikea ihminen riksaralliin, mutta juttuja teidän rallista on ollut kiva lukea 🙂
Kiia
Lueskelin tämän jo aiemmin, mutten vielä silloin onnitellut: Mahtavaa! Onnea Pinky and the Brain!!;D
Kirjoitat aina niin elävästi ja huumorilla. Nauratti tuo kuvaus kisojen päättäjäisfiestasta.
Miraorvokki/Pöndekengissä
Aivan huikee juttu!! Wau! Aivan erityismainintaa pitää sanoa kuvista – välittyy aivan mahtava fiilis ja tunteet. Tulipa vallan hyvä mieli tästä!
Sari Saviranta
Ihan huippu tämä riksaralli!! Olette hienoja (ja super uskaliaita) tyyppejä ja onnittelut voitosta! Voin vain kuvitella, kuinka helpottunut olo tuon rallin jälkeen on ollut.
Stacy
Onnittelut voitosta! Mitä tulee naiseen ratissa, niin minulla on jokin kummallainen autokarma, että jokainen liikkuva menopeli, johon kosken, tuhoutuu. Minä olen varmaan potkinut auton renkaita edellisessä elämässäni. Kerran pyrin Suomen surkein kuski -kilpailuun, mutta mua ei huolittu, olisin ollut varmasti liian selkeä voittaja. Vähän epäselvät säännöt, kun toisen rikshaa saa peukaloida ja kuitenkin avun antamisesta saa lisäpisteitä?
anna-kaisa
Voin kyllä hyvin kuvitella, kuinka valkonaamat riksanratissa ovat herättäneet huomiota. Toivottavasti kukaan ei ole loukannut itseään kääntyessään tuijottamaan teitä – kävellyt klassisesti lyhtypylvästä päin! 🙂 Meitä on tuijotettu usein Intiassa vain siksi, että Kallella on erikoinen parta, ja tietenkin jo ylipäätään koska olemme länsimaalaisia. Mutta voin kyllä arvata, kuinka olette olleet hassuine pukuineen monien intialaisten päivänpiristys. Luulisi että miljoonakaupunkien kaduilla on totuttu näkemään kaikenlaista kulkijaa, mutta lopultahan intialaiset ovat aina suurin piirtein samoilla tavoin pukeutuneet.
Loistavaa, että olette oikeasti saaneet tutustua kouluihin, jotka on rakennettu rallirahoilla! Tällöin kai voi olla suhteellisen varma – no mikään ei Intiassa ole täysin varmaa – että rahat menevät hyväntekeväisyyskohteille. Mahtavaa aina lukea Intiaan liittyviä tarinoita, kun itsellenikin se on niin tuttu maa!
Anna
Se oli tietenkin meilläkin ekana mielessä, että meneekö ne fyffet varmasti sinne mihin on tarkoitus. Intiassa kun ollaan niin välistä vedetään yleensä joka käänteessä. Mutta kaikki menee suoraan hyväntekeväisyysprojekteihin vähentämättöminä, eli edes admin-kuluihin ei vedetä senttiäkään välistä 🙂
Johanna Hulda - Discovering Sunbeams
Niin siistiä että voititte! Aika hyvää huumoria, että palkinnoksi saa toisen rallin 😀 Olis kyllä aika mieletön tommonenkin rundi kokea joku päivä, harmi että kesäkuuksi on jo tekemistä. Näen niin sieluni silmin sen kun auto ajaa eka ohi ja sitten hidastaa tuijottaakseen lisää, vaikka en käsitä miten intialaisilla on niin paljon pokkaa ihmisten tuijottamiseen. 😀 Ihanat nuo juhliin liittyneet poliisisedätkin!
Onko nuo postauksen koulukuvat juuri niistä hankekouluista? Tyytyväisen oloisia oppilaita näyttää olevan. Oliko siellä yhtä paljon tyttöjä kuin poikiakin?
Erja/ Andalusian auringossa- ruokamatkablogi
Onnittelut voitosta! Ja voi hitsi, miten upeilta te näytätte 🙂 Tulen ensi yönä uneksimaan purkanpinkistä pitkästä tukasta minäkin…!
Tiia/ReiseReise
Onnea voitosta! Mutta mikä kilpailu se sellainen on, jossa saa sabotoida muita joukkueita. 😀
Meri / Syö Matkusta Rakasta
Hahaha mahtava seikkailu! Ja hei toi sun peruukki on upea ja korvaa ainakin osan menetetystä puvusta. 🙂 Onnea voittajille, vaikka palkinto ei ehkä juuri tuolla hetkellä tuntunutkaan kaikista mieluisimmalta. Ehkä se nyt jo alkaa tuntua ihan kivalta? 😉
Kohteena maailma / Rami
Onnittelut voitosta! Olipa mukava kolmiosainen postausarja 🙂 Näitä luettua itselläkin alkoi tällaiset seikkailut kiinnostamaan 😀
Virpi / Täynnä tie on tarinoita
Onnea voittajille! Ja mahtavaa, tulossa on sitten mitä ilmeisemmin uusia tarinoita ja seikkailuja tuolla vauhdikkaalla menopelillä! 😀 Jäädään odottamaan! 😀
Heidi / Maailman äärellä
Siis niin mieletön tämä seikkailu! Ja mahtavaa: kaiken kukkuraksi voititte. Onnea! Mutta en voinut olla nauramatta teidän palkinnolle, varsinkaan kun olin juuri lukenut, että et olisi kestänyt rallia enää yhtään enempää :D.
Mr. Mondo
Uuh, Intia. Muistatko Lapinahden lintujen riimittelyn…
Intiassa kuukin on kuumempi, kun aurinko meillä mutta suurempi
kerran se lakkini sytytti, ja hiukset poltti mun päästäni
Tuossa pelkistetysti mun muistoni maasta. Ei nyt lakki palanut, mutta pää kyllä.
Onnea voitosta!
Laura - Urbaani viidakkoseikkailijatar
Hauska elämys! Tuskin kovin moni matkaaja on päässyt huristelemaan tällaisessa kilpailussa ja vieläpä Intiassa. Hienoa muuten, että tapahtumalla on syvempikin tarkoitus. Upeat asut teillä! Voin kuvitella sen huomion, minkä Intian kaduilla saisi tuollainen pinkki peruukko päässä, kun joka tapauksessa silmät seuraavat jokaista liikettä. Mulla on muuten kauhea Intia-kuume, nyt haluan ehdottomasti Keralaan.
Veera Bianca
Ihanan elämän täyteinen juttu! Tuo sun peruukki on aivan super! 😀
Intia on kyllä ihmeellinen paikka!
Miika ♥ Gia | matkakuume.net
Haha, kerrassaan eeppistä! 😀 Tää oli jotenkin niin surrealistinen tarina kotisohvalta käsinkin, saatan vain kuvitella millaista on ollut elää tämä kokemus läpi. Tätä kelpaa muistella vielä pitkään 🙂
Onnea voitosta, hyvin te veditte!
Tanja
Onnea rallin voitosta. Ja tsemppiä tulevaan ralliin (tottakai te osallistutte!). Täällä voisi olla yksi yllytyshullu lähtemään mukaan, jos joukkue kaipaa vahvistusta 😉
Simo Ikävalko
Tollanen häämatka ei ainakaan unohdu! Tyylikkäästi ja vähemmän tyylikkäästi tuunattuja riksoja. Kivahan se on ajella hyvän asian vuoksi. 🙂