Vastakohtien Mumbai ja hyvästit Intialle

Intian Mumbai on äärettömän kiehtova ja jollain rosoisella tavalla viehättävä suurkaupunki. Se on sekoboltsi sekoitus modernia ja vanhaa, äärimmäistä köyhyyttä ja toisaalta rikkautta. Mumbaissa sanoimme toistaiseksi hyvästit Intialle kolmen kuukauden matkanteon jälkeen. 

Intian Mumbai sykkii elämää, eikä ihme, sillä 21 miljoonaa ihmistä kutsuu sitä kodikseen. Mumbai pursuaa kontrasteja – täällä kohtaavat maan köyhimmät ja maan rikkaimmat, miljonäärit ja kerjäläiset. Mumbaista löytyy yksi Aasian suurimmista slummeista, ja toisaalta Aasian kalleimpia rakennuksia. Mumbai on täynnä mahdollisuuksia, ja silti siellä täällä huokuu epätoivo. Oli siitä mitä mieltä tahansa, Mumbai ei jätä kylmäksi.

Junalla Goalta Mumbaihin

Juna Goalta Mumbaihin kesti 12 tuntia. Istuimme yhdessä intialaisen perheen kanssa. Illalliseksi tilasimme junaruokaa. Kun thali eli monta eri ruokalajia sisältävä ateria tuotiin eteen ilman aseita, upotimme Rohanin kanssa epäröimättä sormet curryyn.

Ilmeisesti meidän käsin syömisemme näytti aika toivottomalta, sillä intialaiset vierustoverit tippuivat penkiltä nauraessaan tälle toiminnalle. Lopulta joku kävi ystävällisesti pyytämässä meille lusikat.  Kun torakat taas vilistivät junassa vierestä, olin varsin kiitollinen, että tämä oli viimeinen yöjuna Intiassa. Kummankaan unet eivät olleet muutamaa minuuttia pidempiä.

Mumbai – Ensikosketus kontrastien kaupunkiin

Ikkunasta katsottuna Mumbai näyttää kuin miltä tahansa modernilta suurkaupungilta pilvenpiirtäjineen… Ydinsodan jäljiltä. Sementtiviidakkoon uskaltauduttuamme Mumbain valtava koko, vauhti ja ihmismäärä vasta iskivät vasten kasvoja. Rantaelämän jälkeen se tuntui toisaalta mukaansatempaavalta, toisaalta hermoja raastavalta.

Mumbai on Intian elokuvateollisuuden eli Bollywoodin kehto. Tänne suuntaavat kaikki leffatähteydestä haaveilevat. Jos et koskaan ole nähnyt Bollywood-leffaa, suosittelen ehdottomasti katsomaan. Ylinäytellyt tarinat, yhtäkkiset tanssikohtaukset ja suutelemisen välttely ovat viihdyttävää katsottavaa.

Vastakohtien hengessä aamulla kävimme tutustumassa Mumbain slummiin, joka on yksi maailman suurimmista, ja illalla pistimme luottokortin vinkumaan viimeisen illan kunniaksi Mumbain ja koko Intian ökyimmässä hotellissa.

IMG_6485 (525x700)

Kävimme tutustumassa Mumbain turistialueeseen eli Colabaan. Kävimme kuuluisassa täpötäydessä Leopold Cafessa, jonne jokainen turisti päätyy ennemmin tai myöhemmin. Kyseinen kuppilahan oli ensimmäinen kohde Mumbain vuoden 2008 terrori-iskuista, ja siitä muistona oli edelleen luodinreikiä seinillä.

IMG_6487

Kävimme vetämässä tandoorirullat Mumbain suosituimmassa katukeittiömestassa (yllä), jonka suosio Lonely Planet -maininnan jälkeen on nostanut myös hinnat ravintolatasolle.

Kolmen kuukauden jälkeen Intiassa kerjäläisiin ei kiinnitä enää sen kummemmin huomiota. Kaduilla näkyy jos jonkinlaista onnenonkijaa, joista monet ovat tarkoituksella vääntäneet raajansa luonnottomiin asentoihin. Olimme tekemässä koruostoksia, kun takanamme alkoi kahakka kauppiaan käydessä käsiksi meitä häiriköivään kerjäläisnaiseen, jolla oli vauva kainalossa. Olin jo valmiudessa karateiskuineni, kun tilanne oli ohi mamman paetessa vauva parkuen.

Mumbain Chowpatty Beach

Auringonlaskun aikaan sekä paikalliset että turistit kokoontuvat rentoutumaan Chowpatty Beachille. Iltauinti ei täällä tule kysymykseen, sillä vesi on myrkyllistä. Mutta tunnelma on leppoisa ihmismääristä huolimatta.

Maistelimme katukojuista ja katukaupustelijoilta paikallista snacksia eli tulista bhel puria, sekä intialaista jäätelöä eli kulfia. Taivaallista! Aurinko pisti unohtumattoman jäähyväisshown pystyyn maalaamalla taivaan oranssiksi.

Illallisella löysimme itsemme suunnittelemasta jo seuraavaa matkaa Intiaan. Tuntuu että niin paljon jäi näkemättä, ja vihdoin kun Intian sekoboltsimeininkiin alkoi edes jotenkin tottumaan, sieltä piti lähteä.

IMG_6531 (700x525)

IMG_6542 (700x525)

Keskiyöllä haikein fiiliksin raahauduimme Mumbain kansainväliselle lentokentälle. Meinasimme myöhästyä, sillä ei tullut edes mieleen, että keskiyölläkin teillä voisi olla niin käsittämättömät ruuhkat.

Lähtemisen haikeat fiilikset katosivat viimeistään kentällä. Hermot olivat riekaleina, kun Mumbain kentällä jonotus ei tuntunut loppuvan ikinä. Lentokenttäbussissa vieressä kipittävä torakka toivotti hyvää matkaa pois Intiasta. Silti jossain syvällä sisimmässä tiesin, ettei matka jäisi viimeiseksi.

Lue myös: Mumbain slummissa