Mumbain slummissa

Intian Mumbaissa kävimme tutustumassa yhteen Aasian suurimmista slummeista eli Mumbain Dharaviin. Mumbain 21 miljoonasta asukkaasta yli puolet, arvioiden mukaan jopa 62 prosenttia asuu kaupungin slummeissa. Joten voisi melkein sanoa, että tämä on sitä oikeaa Mumbaita.

Slummiturismin eettisyyttä on kyseenalaistettu. Onko slummimatkailu vain tirkistelyä ja kurjuudella mässäilyä, onko vähempiosaisten elämän kohtelu turistinähtävyyksinä kovinkaan ok? Toisaalta slummimatkailu voi myös olla silmiä avaava kokemus ja auttaa yhteisöä.

Kolmen tunnin kierroksen Mumbain Dharavi -slummissa järjesti Reality Tours & Travel. 80 prosenttia yrityksen voitoista menee hyväntekeväisyyteen paikallisten hyväksi. Ryhmät pidetään alle viidessä, me olimme retkellä kahdestaan. Valokuvaaminen on tiukasti kiellettyä, ja siksi tämän postauksen kuvat onkin Reality Toursin kuvia.

mumbai slummi

Lähdimme matkaan oppaan johdolla lähijunalla. Mumbain lähijunissa kuolee keskimäärin kymmenen ihmistä päivässä. Vaunut ovat tupaten täynnä. Kuumuuden takia ovet pidetään auki, ja osa ihmisistä roikkuu ovista tai kiipeää katolle. Jokaisella pysäkillä ovet avautuvat vain 15 sekunniksi, ja opas kertoi, että junasta poistuminen eli ovelle tunkeminen täytyy aloittaa noin vartti ennen pysäkkiä.

Nyt oli kuitenkin onneksi sunnuntaiaamu ja hiljaista.

slummiturismi

Elämä slummissa on yritteliäisyyttä ja kovaa työtä

Slummin pimeiden, välillä vain puoli metriä leveiden kujien labyrintissa olisimme olleet hukassa ilman opasta. Koko ajan sai myös olla silmä tarkkana, mihin astuu.

Slummi on jaettu kaupalliseen alueeseen sekä asuinhökkelialueeseen. Kaupallisella alueella ei juurikaan naisia näy, naisten ei anneta  yleensä työskennellä tehtaissa.

Tutustuimme esimerkiksi Intian suurimpaan muovin ja alumiinin kierrätyskeskukseen, sekä erilaisten käsitöiden vääntämiseen. Täällä kierrätetään kaikki. Kaikki, mitä mieleen voi juolahtaa kännyköistä ja vanhoista kaseteista saippuoihin.

Mumbain Dharavi -slummin kokonaisliikevaihdon arvellaan tuottavan yli 650 miljoonan Yhdysvaltain dollarin liikevaihdon vuodessa. Kaikki työ, mukaanlukien hitsaukset ja vastaavat tehdään ilman mitään suojavarusteita. Opas totesi vain, että jos jollekin käy vahinko, niin yleensä ei käy toista kertaa. Muutama mies vietti kaikki päivänsä tukahduttava kuumassa majassa polttaen maalia.

paint (531x800)

Yleensä ihmiset nukkuvat samassa hökkelissä missä paiskivat töitä. Kiipesimme erään hökkelin katolle, josta näkyi koko slummi. Se näky ei heti unohdu. Hökkeleiden katot ovat täynnä massiivisia muovijätekasoja.

Slummissa on keskimäärin yksi vessa 1500 ihmiselle. Siten tarpeita tehdään vähän sinne sun tänne. Näin luodaan otolliset olosuhteet taudeille, kun juomavettäkään ei ole tarpeeksi.

mumbai slummi

Pääsimme myös vierailemaan yhdessä kymmenen neliömetrin kokoisessa hökkelissä, jossa asuu normaalisti neljästä kymmeneen henkeä. Asuinmajan vuokra on 2500 rupiaa (n. 40€) kuussa, takuuvuokrana vaaditaan kahden kuun vuokra. Slummin asukkaat eivät siis ole Intian köyhimpiä – köyhimmät nukkuvat kaupungin kaduilla.

Ei ole ollenkaan harvinaista, että slummin asukkaat ovat töissä kaupungissa hyvässä työpaikassa puku päällä, mutta asuvat slummissa. Jos on kasvanut slummissa, sieltä ei välttämättä halua lähteä – se on heidän kotinsa.

Näimme myös slummin ainoan pyhäkön, jossa käyvät rukoilemassa sulassa sovussa kaikki muslimeista kristittyihin ja hinduihin. Siitä huolimatta, että asuinalueet on jaettu uskonnon mukaan.

Useimmat slummin asukkaista elävät niinkin vähällä kuin alle eurolla päivässä. He tekevät pitkää päivää usein epäinhimillisissä olosuhteissa. Mumbain Dharavi -slummi on maailman tiiveimmin asuttua. Neliökilometrin alueella asuu lähes miljoona ihmistä. Seurauksena ympäristö täynnä roskaa ja tunkioita ja likaa. Kulkukoiria, vuohia, lehmiä, ja niiden keskellä paljasjalkaisia lapsia juomassa likaista vettä.

mumbai slummi

Mumbain slummi ei ole pelkkää ankeutta

Kaikesta tästä huolimatta, tavalla tai toisella elämä toimii Dharavin slummissa. Eikä se suinkaan ole mitään selviytymistaistelua, vaan slummin asukkaille elämä siellä saattaa olla varsinainen onnenpotku.

Slummi ei monien odotuksista poiketen ole pelkkää ankeutta. Ympärillä näkyi paljon enemmän positiivisuutta, toivoa ja aitoa intialaista elämäniloa kuin epätoivoa ja surkeutta. Mumbain slummi on eloisa ja yritteliäs yhteisö. Hauskanpitoa ja huumoria ei puutu, ja täällä juoruillaan, pelataan ja leikitään ihan niin kuin missä tahansa muuallakin. Olosuhteet ovat länsimaalaisen silmään karut, mutta loppupeleissä samalla tavalla täällä eletään, ottaen vastaan elämän pienet ilot ja surut päivä kerrallaan.

Ajatuksia slummiturismista

Mitä tulee slummiturismiin, se ei ole mustavalkoinen kysymys. Itsellä ei jäänyt tästä retkestä huono maku suuhun. Emme kokeneet tunkeilevamme tai rikkovamme kenenkään yksityisyyttä – yksityisyyttä slummissa ei taida paljon edes olla. En kokenut, että olisimme käyttäneet hyväksemme paikallisia, vaan kokemus oli opettavainen. Siinä on kuitenkin iso ero, onko tietoinen epäkohdista, vai onko itse ollut niitä todistamassa.

Intian palatsien lisäksi halusin nähdä maasta myös tämän puolen ja oppia maan eriarvoisuudesta. Mielestäni sekään ei ole ollenkaan huono asia, että alue saa enemmän huomiota, sen sijaan, että sulkisimme vain silmät epäkohdilta.

Mielestäni slummimatkailu ei oikein toteutettuna ole tirkistelyä. Samalla tavalla ihmisiä kiinnostavat muutkin eri tavoilla mielenkiintoiset asuinalueet maailmalla. Sen sijaan, että tyrmäisimme slummimatkailun kokonaan, on mielestäni tärkeämpää keskittyä siihen, miten retket järjestetään. Hyvin järjestettynä retki slummiin voi olla opettavainen ja auttaa yhteisöä. Jos slummimatkailu täällä kovasti kasvaa, siitä voi tulla ongelmallisempaa.

Jos siis päättää lähteä slummikierrokselle, on ehdottoman tärkeää valita vastuullinen matkanjärjestäjä. Kaikilla retkien järjestäjistä ei suinkaan ole puhtaat jauhot pussissa, vaan yhteisön auttamisen sijaan sitä hyväksikäytetään. Esimerkiksi valokuvauksen ei pitäisi olla sallittua, ryhmän pitäisi olla hyvin pieni, ja matkanjärjestäjän tulisi jollain tavalla tukea yhteisöä. Tee siis taustatyösi ennen retkeä slummiin!