KOKEMUKSIA SRI LANKAN HIKKADUWALTA

Odotukset pisaranmuotoiselle Sri Lankan saarivaltiolle olivat kovat. Odotimme palmurantoja, mausteista ruokaa, vihreätä viileää vuoristoa ja rentoa rantaelämää, ja sitä kaikkea saimme. Joulun vietimme Hikkaduwan reppureissaajan palmuparatiisissa, tässä kokemuksia sieltä!

Takana oli kolme kuukautta Intiassa, emmekä malttaneet päästä kaiken koetun jälkeen vain painamaan varpaat hiekkaan ja rentoutumaan. Ennen varsinaista kohdettamme Hikkaduwaa toivuimme matkanteosta pari yötä Negombossa, Sri Lankan länsirannikon rantakaupungissa. Tämä sijaitsee lähempänä lentokenttää kuin pääkaupunki Colombo, ja on siten järkevämpi stoppi matkalla etelään.

Hotellimme Paradise Beach Hotel oli ihana lepokoti Intiasta toipumiseen. Kolme päivää hurahti hotellin kolmessa uima-altaassa polskiessa ja netissä roikkuessa. Pehmeä sänky tuntui taivaalliselta Intian betonipatjojen jälkeen. Rantsukaan ei ollut ollenkaan paskempi, arska vaan tahtoi piileskellä pilvien takana.

Sri Lanka on kuin kevytversio Intiasta

Curryt ovat laimeita ja täällä näkee vähemmän köyhyyttä, vähemmän hulluutta, ja yleisesti meininki on pykälän kehittyneempää. Sähkötöissä Sri Lankassa on kuitenkin ilmeisesti otettu mallia Intiasta, ja Rohan sai mojovan tällin valokatkaisimesta.

Sri Lanka on nyt kuuma turistikohde ja osaa ottaa siitä kaiken irti. Turisteille hinnat triplataan ja hintoihin lisätään usein kaiken maailman veroja ja maksuja. Hikkaduwalle hurautimme loppupeleissä taksilla, joka kustansi huimat 70 euroa. Julkisilla olisi varmasti säästänyt pitkän pennin, mutta tässä vaiheessa matkaa olimme siihen liian väsyneitä. Auton ikkunasta ihailimme autioita palmurantoja toinen toisensa perään.

Hikkaduwan ranta

Sri Lankan Hikkaduwa eli tuttavallisemmin Hikkis osoittautui varsin chilliksi mestaksi. Ranta on loputtoman pitkä, oranssihiekkainen, kapeahko kaistale ja sukeltaa aika jyrkästi mereen. Ranta on lähes täyteen rakennettu ja turankeja riittää. Mutta meininki on leppoisa ja tunnelma kuin rantaparatiisissa kuuluukin. Hiljaisemmankin kaistaleen rantaa voi löytää, kun kävelee hiukan kauemmas. Jos kaipaa rauhaa, suosittelenkin tutkimaan majoituspaikkoja Hikkaduwan pitkän rannan ääripäistä, kauempaa keskustasta.

Hikkaduwan kilpikonnat

Hikkaduwalla on vaikea olla näkemättä isoja merikilpikonnia. Snorklaillessa törmäsin kahteen isoon merikilpikonnaan, jotka pyörivät rantavedessä hetken aikaa kaikista turisteista huolimatta.

Illalla rannalla drinksua imeskellessä seuraan liittyi taas yksi iso kilpikonna. Turistit menivät liian lähelle kilppariparkaa, möykkäsivät ja antoivat salamavalon räiskyä biitsipoikien kielloista huolimatta. Kilppari tajusi nopeasti, että nyt ei ole pesimispaikalla kaikki ihan niin kuin viime kerralla, ja teki pian u-käännöksen takaisin mereen. Sri Lankassa vieraillessa siis jätäthän kilpparit rauhaan, jotta ne saavat pesimisrauhan ja kilppareiden tulevaisuus on turvattu. Ethän mene liian lähelle, lääpi tai ota kuvia varsinkaan salamavalolla.

Joulu Hikkaduwalla oli meille kuin mikä tahansa muu päivä puljujen surullisennäköisistä koristeluyrityksistä huolimatta. Aattona rannalla oli isot kekkerit, ja rakettien pommitus jatkui aamuun asti, mutta me vain kieriskelimme koti-ikävässä. Suomalaiseen on iskostettu, että joulun kuuluu olla valkoinen, ja kolmen kuukauden jälkeen reissaaminenkin kenties vähän painoi.

Teimme tukikohdastamme Hikkaduwasta kymmenen päivän kierroksen ympäri Sri Lankaa. Kierroksen jälkeen vietimme vielä muutaman viimeisen päivän Hikkaduwalla. Kierroksen aikana olimme ystävystyneet viinaanmenevän paikallisen kuskin ja hänen frendinsä kanssa. Kierroksen päätteeksi uusi ystävämme Anura kutsui meidät majoittumaan perheensä luokse Hikkaduwaan, ja me otimme tarjouksen vastaan.

Parasta Hikkaduwalla on kultaisella rantahiekalla loikoilu aaltojen lyödessä rantaan, kun rantabaarista kaikuu reggae, ja edessä srilankalaiset biitsipojat ratsastavat aalloilla.

Vaikka Hikkaduwalla viihtyi hyvin sen viikon, ei se meidän sydämiämme vienyt. Meidät on hemmoteltu piloille Australian autioilla rannoilla, ja Hikkaduwa on meidän makuun hitusen turhan turistoitunut. Jos jonain päivänä palaamme Sri Lankaan, etsimme itsellemme taatusti sen ihka oman aution palmurannan.