Vuosi 2019 – Unohtumattomia matkoja mutta myös varjopilviä
Viime vuoteen mahtui joitakin kaikkein unohtumattomimmista matkakokemuksista. Mutta samalla niiden tähtihetkien väliin mahtui myös vaikeuksia ja haasteita, jotka mieluummin unohtaisin.
Tänä vuonna ei ensin edes huvittanut tehdä vuosikatsausta. Sanotaanko niin, että vuosi 2019 ei ollut lempivuoteni. Mutta kun aloitin kelaamaan taakse ja muistelemaan tätä vuotta, sain huomata, kuinka paljon aihetta kiitollisuuteen onkaan.
Ei kulunut vuosi mikään kamala ollut, todellakaan. Siihen mahtui suosikkikohteitani kuten Sri Lankaa, Malediiveja, Balia ja Thaimaata. Kuvia selatessa vuosi näyttikin eeppiseltä. Mutta niiden väliin on myös mahtunut paljon stressiä, väsymystä, sairastelua, ja siinä sivussa perinpohjaista hukassa olemisen tunnetta.
Reissutauko – Miten meni noin niinku omasta mielestä?
Joku ehkä muistaa, kuinka vuosi sitten uhosin, että 2019 on sitten vuosi, jonka omistan reissutauolle, levolle, akkujen lataamiselle ja parantumiselle. (Lue täältä fiiliksiä alkuvuodesta Australiaan palaamisen jälkeen.)
Reissasimme kyllä vähemmän. Siinä missä vuonna 2018 vuoteen mahtui 87 eri majoitusta, tänä vuonna niitä oli “vain” 63. Kuulostaa silti aika paljolta!
Vietimme vuodesta viisi kuukautta ulkomailla, ja vierailimme Australian lisäksi viidessä maassa. Vuosi alkoi Marokosta, josta matkasimme Omanin kautta Sri Lankaan ja Malediiveille. Sri Lankan matkalla rakastuin maahan ihan uudella tavalla, ja lähdemme varmasti kolmannenkin kerran. Malediiveilla nautimme epätodellisista hiekkasärkkämaisemista ja unelmien majoituksesta. Loppuvuodesta saarihyppelimme Thaimaassa ja nautimme hemmotteluhetkistä Balilla.
Talovahtina eri puolilla Australiaa
Australiassakaan emme ole malttaneet olla paikoillaan. Suuren osan viime vuotta vietimme talo- ja lemmikkivahtina eri puolilla Australiaa. Meille se on täydellinen diili. Näin vältämme ongelmat sitoutumisessa pitkään vuokrasopimukseen ja säästämme korkeissa majoituskustannuksissa. Ja kirsikkana kakun päälle pääsemme paijaamaan karvaisia kavereita, joita meitä molemmilla on kova ikävä, ja jotka eivät reissuelämäntyyliin muuten sovi.
Lue lisää lemmikkivahdin hommista.
Samalla se on kuitenkin tarkoittanut sitä, että olemme joutuneet vaihtamaan maisemaa paljon, keskimäärin kuukauden välein. Ympäristöön tutustuminen ja rutiinien rakentaminen uudessa kohteessa ottaa aina aikansa. Tuntuu, että juuri kun olen alkanut tuntea oloni kotoisaksi jossain, on taas ollut aika hypätä rattiin.
Matkan varrella vierailimme useissa lempipaikoistani Australiassa, kuten trendikkäässä Byron Bayssä, Gold Coastin kansallispuistoissa, Whitsundaysin saaristossa ja Magnetic Islandilla.
Australian kansalaisuus
Australiassa odottava kansalaisuustesti oli yksi syy siihen, miksi meillä oli kiire palata Australiaan. Kymmenen vuoden Australiassa asumisen jälkeen elokuussa Brisbanen kaupungintalolla käteeni lätkäistiin kansalaisuustodistus. Kaupungintalon juhlallisuuksissa nieleksin kyyneleitä.
Kymmenen vuoden jälkeen Australia tuntuu toiselta kotimaaltani. En varsinaisesti koe olevani australialainen, ja Australian passilla matkustaminen tuntui omituiselta. Mutta jollain tapaa kansalaisuuden myötä tunnen pykälää enemmän kuuluvani joukkoon. Ehkä uskallan nyt kritisoida pääministeriäkin ääneen, heh.
Vuosi 2019 oli kasvukipujen ja itsetutkiskelun aikaa
Lukuisista tähtihetkistä huolimatta 2019 osoittautui rankemmaksi kuin osasin edes odottaa. Odotukset olivat kovat tälle vuodelle, ja vaikka terveyteni otti ison harppauksen kohenemaan päin, kunto on kuitenkin ollut heikompi kuin olisin halunnut. Sen myötä ikuinen optimistisuuteni ja positiivisuuteni on kokenut kolauksen. Vuonna 2019 demonit nostivat päätään, ja on ollut päiviä ja hetkiä, kun olen kahlannut syvemmissä vesissä kuin viimeiseen vuosikymmeneen.
Viime vuosi oli pysähtymistä itsetutkiskelun äärelle. Se sisäisen tyhjyyden ja hukassa olemisen tunne, minkä mainitsin vuosi sitten vain voimistui.
Yritän muistuttaa itseäni, että hukassa oleminen on yksi askel kehityksessä, muutoksen katalyytti. Kyseenalaistamalla nykytilannetta ihminen kehittyy ja toivottavasti kulkee kohti parempaa elämän suuntaa ja voimakkaammin omien arvojen mukaista elämää.
Uskon, että hukassa oleminen on sitä syvintä löytämisen aikaa. Vaikeat ajat voivat olla myös merkityksellistä aikaa. Ei toukka yhtäkkiä muutu perhoseksi – ensin se kirjaimellisesti hajoaa kotelon sisällä. Kasvu on usein kivuliasta, mutta mukavuusalueella ei kehity.
2020 – Kohti valoa ja vakautta
Tämän vuoden suunnitelmat ovat vielä auki, mutta on selvää, että elämä kaipaa vakautta. Haaveilen joulusta Suomessa, ja sen lisäksi olemme suunnitelleet korkeintaan yhtä ulkomaanmatkaa.
Nomadielämä on opettanut rutiinien, tukikohdan ja ystävien tärkeyden, ja niitä toivon ensi vuodelta. Ehdin jo Instagramissa uhoamaan, että aiomme allekirjoittaa 12 kuukauden vuokrasopimuksen ja ottaa kunnon tauon nomadielämästä, vain muuttaakseni mieltä seuraavana päivänä. Paikalleen asettuminen kahden nomadivuoden jälkeen kauhistuttaa.
Mutta toisaalta olen lopen uupunut nomadielämään. Siihen, kun kaikki aina tuntuu tilapäiseltä, omaisuus on aina hujan hajan matkalaukussa ja aamulla herätessä kestää hetken ennen kuin muistaa, mikä maa tai valuutta.
Lue lisää nomadielämän kääntöpuolista.
Vuodelta 2020 toivon, että feenikslintu nousee paskasta. Toisaalta muutos ottaa oman aikansa, eikä sitä voi kiiruhtaa. En voi kuin olla armollinen ja tehdä parhaani antaakseni kropalle ja mielelle ne parhaat työkalut hyvinvointiin. Ja keskittymään nauttimaan hetkestä, koska tämä hetkihän on kaikki mitä meillä on.
Tervetuloa 2020, toivottavasti olet parempi kuin edeltäjäsi!
Kiitos teille lukijoille, että olitte tänä vuonna matkassa mukana. Ja entistä parempaa vuotta myös teille jokaiselle!
Muuttolintu somessa:
Instagram: @gratefulcoconut
Facebook: Muuttolintu -matkablogi
Twitter: @muuttolintu1
Blogit.fi: Muuttolintu
Piyya
Kiitos kun saan olla matkallasi mukana näin juttujesi kautta.
Miten tutulta tuo sinun alkuteksti kuullostikaan. Vuosikin ollut niin vaikea että se oli sumentaa kaiken sen hyvän ja ihanan mitä vuoden aikana on tapahtunut. Omaa koostetta tehdessä nousikin sitten onni ja kiitollisuus ja pahan varjot hälveni.
Upeaan sinunkin vuotesi on ollut kun sen koostaa niistä myrskypilvistä huolimatta.
Ihanaa , levollista ja onnen täytteustä uutta vuotta sinulle ❤️
Anna
Tuo on niin totta, synkkyyteen on niin helppo vajota niin että unohtaa sen kaiken hyvän ympärillä. Ihanaa, paljon parempaa uutta vuotta!
Susanna
Hyvää ja parempaa uutta vuotta. Niinpä, olen samaa mieltä jatkuva reissaus nomadina on rasittavaa. Kannattatan sitä että matkustaa vaikka yhteen kohteeseen tai muutamaan niin että olisi hyvä majoitus tiedossa. Silloin ei tarvitse joka päivä stressata pakkaamisesta tai paikan vaihdosta. Kesällä Eurooppa on todella täysi, silloin on todella vaikea löytää kohtuuhintaisia vapaita majoituksia
Anna
Jep, ja nimenomaan niin että viipyy samassa asunnossa kauemmin, viikkoja ainakin. Ja totta, Euroopassa kesällä täytyy varata todella ajoissa. Kiitos Susanna! Hyvää uutta vuotta myös sinulle 🙂
Jessica
Voimia vuoteen 2020! ❤ ja kaikkea parasta
Anna
Kiitos Jessica <3
Sini
Mulle PT, joskus sanoi että jos ei satu, ei tule tuloksia. Vähän kärjistettynä pätee treenaamisen lisäksi elettyyn elämään. Olen itse todennut, että onnistumisista ja elämän ihanista hetkistä osaa nauttia enemmän, kun on joskus käynyt rypemässä pohjamudissa. Ihanaa vuotta 2020 sinulle. ♥️
Sofia / Project Forever
Oikein paljon tsemppiä, ja toivottavasti tosiaan alkaneesta vuodesta tulisi edellistä parempi! Itselläni oli todella hyvä vuosi, sain lisää vastuuta töissä, sain matkustella paljon ja töistäkin olin poissa yhteensä kolme kuukautta. Nyt tämä vuosi vaikuttaa jotenkin synkältä, miten siitä voisikaan tulla yhtä hyvä kuin unelmieni matkavuodet 2018 ja 2019? Suunnitelmien puute ja epätietoisuus hieman rassaa, mutta toivon että keksin kivoja juttuja että tästäkin vuodesta tulisi hyvä edes matkailun saralla! 🙂
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Toivottavasti ensi vuosi on sinulle viime vuotta parempi! Näistä kuvista kuitenkin voi havaita, että hienoja paikkoja ja mukavia hetkiä viime vuoteenkin onneksi mahtui!
Virpi/Hätälasku matkablogi
Kaikkea hyvää ja voimia tähän uuteen alkaneeseen vuoteen. Tuokoon se meille kaikille parempia tuulia kuin edeltäjänsä. <3
katri/Kotona ja kaupungilla
Aivan satumaisen kauniita kuvia! <3
Paljon olet kyllä viime vuonnakin ehtinyt matkailemaan.
Toivottavasti tämä vuosi on parempi. Kaikkea hyvää uuteen vuoteen! <3
https://kotonajakaupungilla.blogspot.com/
Tiina Johanna / Kookospalmun alla
Ihania matkakokemuksia ollut teillä viime vuonna ja paljon pääsitte jälleen näkemään ja kokemaan. 🙂 Upeita kuvia! Osaan niin samaistua tuohon, kun rakastaa eläimiä, mutta täytyy tyytyä paijaamaan muiden eläimiä. Reissaaminen sekä epäsäännölliset työt molemmilla estää omien eläimien pidon meilläkin. Keikkatyöt vievät välillä lyhyelläkin varoitusajalla toisiin kaupunkeihin ja työvuorot ovat molemmilla todella pitkiäkin välillä. Kaikki vapaa-aika menee reissatessa lähelle tai kauas. Täytyy kyllä lemmikinvahdin hommia kokeilla itsekin joskus, se vaikuttaa mukavalta. 🙂 Toivotaan parempaa vuotta 2020 sinne, älä anna liialle stressille liikaa tilaa, palaset loksahtavat kohdilleen aina omalla ajallaan. <3
Heidi - Maailman äärellä
Vaikka vuoteesi onkin kuulunut myös synkkiä pilviä, kuvissa näkyy myös ihanaa onnea ja seesteisyyttä. Niin kauniita reissukuvia! Tollainen lemmikkivahdin homma ois kyllä munkin unelma! Rakastan niin eläimiä ja niiden paijausta <3. Sri lankaan rakastuin minäkin. Siinä maassa on ihan oma taikansa. Kaikkea ihanaa uuteen vuoteen 2020 sinulle!
Hanna / Parasta matkalla
Voi että, pystyn jotenkin samaistumaan osiin fiiliksistäsi. Vaikka itsellä viime vuoden alkupuolisko oli mahtava irtiotto kun pääsin opintovapaalla reissaamaan vapaasti, niin paluu arkeen on ollut sitäkin tuskallisempaa. Olen ollut hieman hukassa sen kanssa, että miten hyödyntäisin kaikki ne opit, valaistumiset ja uudet arvot, mitä reissu minulle toi. Mutta mielestäni kirjoitit osuvasti, että hukassa oleminen on syvintä löytämisen aikaa! Paljon tsemppiä ja armollisuutta itsellesi, aika ja intuitiosi näyttää mitä sinun pitää tehdä seuraavaksi. ❤
Cilla Maria
On kyllä upeita kuvia, eikä nuo ainakaan vähennä halua lähteä tutkimaan myös maapallon itäpuolta.
Mulla välillä iskee jo pidemmällä reppureissulla se vakauden kaipuun tunne ja haluais vaan kotiin paikalleen. Mutta sitten kun on aikansa kotona, alkaa sielu taas kaivata maailmalle.
Hyvää tätä vuotta sulle, toivottavasti sisäinen rauha löytyy!
Periaatteen Nainen
Tasapainoa, sopivassa suhteessa rauhallista vakautta ja upeita seikkailuita, tälle vuodelle! Kiitos kun ilahdutat kuvillasi 🙂
Tomi / Vaihda Vapaalle
Huikeita reissuja sulla/teillä vastoinkäymisistä huolimatta. Reissaaminen tekee hyvää ihmiselle. 😉 Ai, että muistui omat kokemukset Aussien kiertämisestä ja elukoiden hoitamisesta, se vasta oli elämää. Onnea australialaisuudesta!