Kambodza – Veit sydämeni

En edes tiedä mistä aloittaa. Ruumiini on palannut Melbournen alkutalven kirpakkaan ilmaan syksyn lehtien rapistessa saappaiden alla, mutta mieleni hyppii edelleen paljain varpain Kambodzan paratiisisaarilla.

Kambodzan matka oli niin erilainen kuin mitä olen tehnyt vuosikausiin, monessakin mielessä. Palasin takaisin reppureissuelämään, kuljin rinkka selässä, nukuin pääasiassa hyttysverkon alla yksinkertaisessa bambumajassa. Loppumatkasta edes kymmensenttiset tuhatjalkaiset eivät enää niin hätkähdyttäneet.

Kuljin lähes koko matkan ajan ilman sandaaleita paljain jaloin. Koitin mahdollisimman paljon olla kulkematta ilman meikkiä, mikä on tälle prinsessalle uutta. Läppäri ei ollut edes mukana, ja sähköposteja ja Facebookia en vilkuillut koko reissun aikana. Kamerakin pysyi kassissa huomattavasti enemmän kuin tavallisesti. Mikä vapaudentunne!

Tutustuin ihmeelliseen Angkor Watin temppelikompleksiin, tähän asti upeimpiin rakennelmiin, joita olen nähnyt. Vielä 90-luvulla täällä vieraili vain 7000 turistia vuodessa. Luku, joka on nyt räjähtänyt pariin miljoonaan, eikä syyttä.

Angkor Wat kokemuksia

Haastoin itseni monella tapaa jooga- ja meditaatioretriitillä Siem Reapin lähellä sijaitsevassa Hariharalaya -retriitillä. Halusin retriitille, jotta saisin potkun persauksille meditointiin ja säännölliseen joogaan.

Sen sain, mutta sain kyllä niin paljon muutakin. Opimme toisistamme, opimme olemaan läsnä, opimme löytämään uudelleen sisäisen lapsemme, mutta näistä lisää myöhemmin. En usko, että ne kuusi päivää unohtuvat ikinä.

Hariharalaya joogaretriitti Kambodza

Kuva: Hariharalaya Retreat

Meditaatioretriitiltä siirryttiin toiseen ääripäähän, tanssimaan aamuun asti Kambodzan rantaparatiisien Full Moon Partyissa. Luulin ennen matkaa, että olen liian vanha bilettämään, tanssimaan, saati sitten aamuun asti reppureissaajien kansoittamassa täydenkuun bileissä.

Yksi reissun tärkeimmistä opetuksista olikin se, että en ole liian vanha yhtään mihinkään, eikä kukaan ole ikinä liian vanha tanssimaan niin kuin kukaan ei olisi näkemässä!

Koh Rong ja etenkin Koh Rong Sanloem yllättivät kauneudellaan, ja ainakin tähän aikaan vuodesta hiljaisuudellaan. Koh Rongille suunnitellaan parin vuoden sisään kansainvälistä lentokenttää, joten saa nähdä, miten kauan sitä autuutta kestää.

Koh Rong kokemuksia

Kun olin Angkor Watissa nähnyt minkälaisiin saavutuksiin ihminen parhaimmillaan kykenee, laskeuduin taivaista helvettiin, ihmisen upeimmista luomuksista karmeimmista karmeimpiin tutustuessa Phnom Penhin Kuoleman kenttiin.

Kuoleman kentät Kambodza

Vain 40 vuotta sitten Kambodza toimi näyttämönä yhdelle maailman hirvittävimmistä joukkomurhista, ja vain muutamassa vuodessa arviolta 2,5 miljoonaa ihmistä kuoli. Ahdistus painoi rintaa kun kävelin S-21 kidutuskeskuksessa läpi vankisellien samalla kuunnellen painajaismaisia tarinoita. Veti nöyräksi katsoa silmästä silmään yhtä vain seitsemästä tiedetystä eloonjääneestä.

Matka oli täynnä tunteiden ääripäitä.