Kulttuurishokki ja muut ulkomaille muuton vaiheet

Ulkomaille muutto on tunteiden vuoristorataa. Alun innostuksen jälkeen arki uudessa maassa herättää monenlaisia tuntemuksia, eikä väsymys ja turhautuminen niistä vähäisimpiä.

Karkeasti sopeutuminen voidaan jakaa vaiheisiin: kuherruskuukauteen, kulttuurishokkiin, hyväksymiseen ja varsinaiseen sopeutumiseen. Vaiheiden kesto vaihtelee ja niiden välillä voi hyppiä edestakaisin. Ihmiset ja lähtökohdat ovat erilaisia, eikä aikataulua sopeutumiselle ole.

Oman australialaistumiseni varrelta tunnistan näistä jokaisen.

Melbourne, Australia

1. Kuherruskuukausi. Kuherruskuukausi on juuri sitä suhteen alkuvaiheen euforista huumaa, kun kaikki on vielä uutta ja ihmeellistä. Ruokakaupassa käyminen ja tiskaaminenkin on seikkailu. Vastoinkäymiset kuitataan hartioiden kohautuksella, ja eroavaisuuksia ihmetellään tai niille nauretaan.

Hanimuunivaiheen aikana uudessa maassa oleskeluun suhtautuu kuin tavallista pitempään lomaan.

Olosuhteista ja henkilöstä riippuen todellisuus kuitenkin iskee ennemmin tai myöhemmin, yleensä noin parin kuukauden jälkeen. Toisaalta varsinkin jos ulkomaille muutto ei tapahdu omasta tahdosta, hanimuunivaihe voi jäädä välistäkin.

Kenguruja

Australian matkan alkuvaiheilla puhkuin intoa kuin ilmapallo. Uusi koti, uusi alku, uudet ystävät, uusi minä. Pienet vastoinkäymiset eivät paljon painaneet siinä vaakakupissa, että olin Australiassa, josta olin haaveillut jo kauan.

“Oooh! Neljä litraa tonkkaviiniä alle 7 eurolla!” Siinä pähkinänkuoressa omat alkuaikojen fiilikseni.

Ulkomaille muuton vaiheet

2. Kulttuurishokki. Ennemmin tai myöhemmin enemmän arjen haasteita kohdatessa harhakuvitelmat haihtuvat ja karu totuus iskee kasvoille. Ulkomaille muutto ei tarkoitakaan ikuista lomamatkaa, vaikka sen on toki järjellä ajateltuna tiennytkin.

Jossain vaiheessa sitä ikään kuin löytää itsensä yksin vieraasta maasta, joka ei olekaan täydellinen, eikä ympärillä ole mitään tuttua ja turvallista.

Kulttuurishokki

Kulttuurishokkivaiheen huomaa siitä, että eroavaisuudet eivät enää tunnu eksoottisilta vaan jopa raivostuttavilta. Mitättömätkin asiat saattavat ärsyttää suunnattomasti.

Tämän vaiheen tunnistaa myös siitä, että alkaa tehdä jatkuvaa vertailua. Nimenomaan siihen suuntaan, mikä Suomessa on paremmin.

Koti-ikävä alkaa vaivata. Vieraan kielen puhuminen ja kuunteleminen voi alkaa väsyttää, ja olo voi olla stressaantunut.

Kulttuurishokki voi kestää kauankin. Joskus jo tässä vaiheessa saattaa tulla siihen tulokseen, että on parempi palata kotiin.

Rantaa Australiassa

Australiaan muutto on sinänsä helppo, että kieli on tuttu, ja kulttuuri lähellä suomalaista. Voin vain kuvitella, minkälainen kulttuurishokki tulisi vastaan vaikkapa Intiaan tai Kiinaan muuttaessa.

Siitä huolimatta kulttuurishokkivaihe on jäänyt kirkkaasti mieleen. Australia ei ollutkaan pelkkää ikuista kesää ja ruskettuneita surffareita syöttämässä viinirypäleitä rannalla kenguruiden hyppiessä ympärillä.

Elämän tasaantuessa ja arjen alkaessa olo oli joskus yksinäinen, ja paikalliset tavat turhauttivat. Kirosin hitaita nettiyhteyksiä, pitkiä välimatkoja ja tuttujen ruokien puutetta. Pyörittelin mielessäni silmiä paikallisille tavoille, ja samalla nostin Suomen ajatuksissani jalustalle. Olin väsynyt henkisesti ja fyysisesti. Kulttuurishokkivaihe ei kestänyt kovin kauaa, mutta palasin siihen pariin otteeseen ikävien tapahtumien myötä.

Melbournen katutaide

3. Hyväksyntä. Kolmas vaihe on kääntökohta. Tässä vaiheessa yleensä selviää, kestääkö suhde, tuleeko sopeutumaan vai ei.

Tässä vaiheessa hyväksyy eroavaisuudet ja suhtautuu niihin tyynesti. Tunteiden vuoristorata loivenee ja pahin koti-ikävä on ohi. Ulkomaille muutto ei ole pelkkiä piknikkejä puistossa, mutta niitäkin mahtuu mukaan.

Kolmas vaihe on etenkin oman uuden identiteetin hapuilua.

Usein tässä vaiheessa alkaa arvostamaan uutta kotimaata, omaa etuoikeutettua mamuasemaa ja elämäntyyliä.

Joskus tämä vaihe voi mennä äärimmäisyyksiin ja näyttäytyä torjumisreaktiona omaa synnyinmaata kohtaan.

Toisaalta moni tulee myös siihen lopputulokseen, että oma ulkomailla asuminen on tullut tiensä päähän, ja ruoho ei osoittautunut itselle vihreämmäksi aidan toisella puolella.

Tämä vaihe voi kestää kauankin, joskus koko loppuelämän.

Piknik puistossa Melbournessa

4. Sopeutuminen.

Sopeutumisvaiheessa suhtautuminen uuteen kotimaahan on tasapaksun tyytyväistä. Neljäs vaihe muistuttaa etäisesti ensimmäistä. Pystyy nauttimaan uuden maan hyvistä puolista, mutta ilman ruusunpunaisten lasien ja innokkuuden mukanaan tuomia harhoja. Koti-ikävä ei ole voimakasta, ja kohdistuu enemmän ihmisiin ja tunnelmiin kuin vaikkapa ruokiin. (Lue myös: Ajatuksia koti-ikävästä)

Neljännessä vaiheessa on integroitunut osaksi paikallista yhteiskuntaa. Paikallisista tavoista on tullut omia, eikä eroavaisuuksiin enää kiinnitä paljon huomiota.

Asiat näkee neutraalimmin ja eri harmaan sävyissä. Toiset asiat ovat Suomessa paremmin, toiset Australiassa. Tai ehkä molemmissa yhtä hyvin tai yhtä huonosti, vain eri tavalla. Ei ole yhtä oikeaa tapaa hoitaa asioita.

Ulkosuomalaisuuden vaiheet

En ikinä tule pitämään kokolattiamatoista tai kylmistä taloista, mutta toisaalta kylmässä sisäilmassa villasukkiin ja peiton alle käpertyminen on aika kivaa. Valkoinen joulu on itselle se rakkain, mutta nykyään myös pavlova-kakkua on saatava.

Sopeutumisvaiheessa tuntee olevansa asettunut, sopeutunut, ja ennen kaikkea tuntee olevansa kotona.

Melbourne yöllä

Toki sopeutumisenkin tasoja on erilaisia. Pieni osa sopeutuu täydellisesti lähes unohtaen synnyinmaansa, suuremmalla osalla osa sydämestä tulee aina kuulumaan synnyinmaalle.

Omalla kohdalla olisin toivonut, että olisin tiennyt näistä vaiheista jo ennen Australiaan muuttamista. Olisi varmasti ollut apua, jos olisi voinut tunnistaa tunteensa jo niitä läpikäydessä eikä vasta paljon myöhemmin.

Itse koen olevani kolmannessa vaiheessa välillä neljättä sohien. Ei minusta australialaista tulee koskaan, mutta toisaalta en ole myöskään se tyyppi, joka aikoinaan lähti Suomesta. Jos palaisin nyt Suomeen, joutuisin varmasti käymään läpi vaiheet uudelleen.

Ulkosuomalaisuus ja kulttuurishokki

Ulkomaille muutto on tunteiden vuoristorataa, mutta hetkeäkään en vaihtaisi! Miksi? Ota selvää täältä.

Miten selvitä kulttuurishokista? Tärppejä sopeutumiseen ensi kerralla!

Ulkosuomalainen, tunnistitko itsesi? Kuinka oma sopeutumisesi sujui?


Muuttolinnun löytää Fabon lisäksi myös Instasta, Twitteristä ja Snäpistä nimimerkillä ankkis1 . Blogia voit seurata myös Blogit.fi :ssä, Blogipolussa ja Bloglovinissa.