Joogaretriitti Kambodzassa – Paluu omaan itseen

Joogaretriitti Kambodzan Siem Reapissä oli yksi Kambodzan matkan kohokohtia. Sydämeni täyttyy edelleen inspiraatiosta ja rakkaudesta, kun vain ajattelenkin ainutlaatuista viikkoa, jonka sain täällä viettää. Jos etsit joogaretriittiä Kambodzassa tai Kaakkois-Aasiassa, tästä paljon parempaa et löydä.

Olin jo pitkään haaveillut joogaretriitistä Kaakkois-Aasiassa, mutta Kambodzan Hariharalaya ylitti odotukset.

Vuosien takaisen buddhalaisen meditaatioretriitin opit olivat jo päässeet unohtumaan, enkä yrityksistä huolimatta ollut tarpeeksi motivoitunut säännölliseen joogaan saati meditaatioon. Siitä huolimatta, että tiedostan, kuinka hyvää se minulle tekee.

Sain joogaretriitiltä mitä tulin hakemaan, potkun persauksille ja pulppuavaa inspiraatiota säännölliseen harjoitukseen, mutta sain myös niin paljon enemmän. Opin olemaan enemmän läsnä, elämään tietoisemmin. Opin paljon lisää meditaatiosta, joogasta ja elämästä yleensä. Sain muistutuksen siitä, kuinka hyvää tekee viettää aikaa luonnossa. Opimme yhteisöstä ja toisiltamme.

Viikko ei tee kenestäkään valaistunutta joogia, mutta joogaretriitti pakotti hiljentymään ja palaamaan itseeni, ja se teki uskomattoman hyvää.

En tiedä oliko se pelkästään retriitin ansiota vai kolmen viikon paljain varpain kulkemisen ja kunnon rentoutumisen, mutta kotiin palasin energisoituneempana, inspiroituneempana ja rentoutuneempana kuin naismuistiin.

Joogaretriitin puitteet ovat idylliset

Hariharalaya sijaitsee keskellä rauhallista maaseutua puolen tunnin ajomatkan päässä Siem Reapistä, palmujen ja lukemattomien hedelmäpuiden katveessa. Siellä täällä roikkuu lukuisia riippumattoja. Retriitiltä löytyy kirjasto, pelihuone pingispöytineen, hiljentymisalue, elokuvamaja, pieni uima-allas, vaatimaton “kuntosali” kookospähkinäkäsipainoineen, ja jopa boulder -kiipeilysali. Oleskelualueelta löytyy mehubaari, jossa tarjoiltiin tuoreita mehuja, kookosta, jälkiruokia ja happy hourin aikaan kombuchamartineita.

Viihdyin retriitillä niin hyvin, että olisin voinut vaikka jäädä asumaan. Viimeisenä päivänä tuntui, etten halua koskaan lähteä.

Retriitin henkilökunta suorastaan säteili rakkautta. Henkilökunnan sijaan he olivat kuin oppaita polulla kohti itseämme. Erityisesti perustajan Joelin opetukset ja viisaudet tekivät vaikutuksen. Yhteisö ja ympäristö retriitillä oli rakastava ja kannustava.

Epämukavuusalueelle astuminen teki hyvää

Joogaretriitti pakotti minut haastamaan itseni monella tasolla. Luksus vaihtui pitkästä aikaa alkeelliseen bambumajaan. Olin paljon omissa oloissani, mutta pyrin myös haastamaan antisosiaalisen itseni ja tutustumaan muihin. Pitkästä aikaa pistin somen syrjään kokonaiseksi viikoksi. Elektroniset laitteet ja kellot olivat kielletty, elämä retriitillä kulki gongin kumahdusten mukaan.

Etukäteen olin huolissani vegaaniruokavaliosta. Myönnän, haaveilin lihasta enkä ole kääntymässä vegaaniksi. Mutta sen sanottuani on todettava, että ei siellä kyllä nälkä tullut. Ruoka oli aina maistuvaa, ja sitä oli enemmän kuin tarpeeksi.

Hariharalayan joogaretriitillä rohkaistiin tekemään jotain luovaa, löytämään se sisäinen lapsi. Vietin paljon aikaa lukusalissa, jossa pääsimme piirtämään, värittämään mandaloita ja kokeilemaan erikoisia soittimia.

Olen aina ollut luova tyyppi, mutta sisäinen perfektionistini on estänyt minua harrastamasta vaikkapa laulamista tai piirtämistä sen kummemmin. Jos en voi omistautua täysin harrastukselle enkä voi olla paras, onko järkeä? Tajusin vihdoin, etten tee sitä muita varten, vaan itseäni.

Aktiviteettiä riittää

Joogaretriitti Kambodzassa ei suinkaan ollut pelkkää joogaa ja meditaatiota. Oli pyöräretkeä maaseudulla vastaantulevien lapsien kiljuessa tervehdyksiään. Oli vegaanisten jälkkäreiden leivontaa, leffailtaa dokkarin parissa, ylimääräistä joogaa, yhteislauluiltoja, tuliseremoniaa sekä muun muassa mieleenpainuvia iltoja tanssin merkeissä. Lisämaksusta tarjolla oli esimerkiksi hierontaa ja yksityistä jooganeuvontaa. Hieronnalle riitti kysyntää, kaikilla taisi olla lihakset aika jumissa.

Viimeisenä päivänä osallistuin retkelle salaiselle temppelille, joka ilmeisesti tulee olemaan uudessa Angelina Jolien First They Killed My Father -leffassa. Täällä saimme siunauksen paikallisilta munkeilta ja joogasimme puiden katveessa.

Kenelle joogaretriitti sopii?

Hariharalayan jooga- ja meditaatioretriitti sopii kenelle tahansa kiinnostuneelle ensikertalaisesta kokeneempaan joogiin. Joogasessiot alkoivat ihan perusteista eivätkä olleet erityisen rankkoja (mutta siinä kuumuudessa soija lensi joka tapauksessa). Hariharalaya kutsuu joogaansa integraalijoogaksi. Se ei ole joogaa, missä väännetään jalkaa niskan taakse tai varvasta suuhun. Integraalijooga on kaiken kattavaa joogaa, mihin eivät kuulu vain asennot ja hengitysharjoitukset, vaan joka hetkessä läsnäoleminen.

Myös meditaatiosessiot aloitettiin aivan perusteista. Asento käytiin jokaisen kohdalla läpi, ja seurauksena tällä kertaa meditointi ei ollut yhtä kivuliasta kuin edellisellä retriitillä.

Oli myös mukava huomata, että päänsisäinen maailmani ei ole ihan yhtä sekavaa sillisalaattia kuin viime retriitillä. Jotain edistystä on vuosien saatossa tapahtunut. Silti, kun kesken meditoinnin hyttynen puree naamasta, tai koppakuoriainen tassuttelee reidellä, tai kun viereisestä kylästä kaikuu järkyttävä bassonjumputus, reagoimatta jättäminen osoittautui vielä aika vaikeaksi…

Tällä retriitillä osallistujat olivat pääasiassa naispuolista, nuorehkoa reppureissukansaa, mutta mukaan mahtui myös vanhempaa väkeä ja pari miestä.

Hinta-laatusuhteeltaan Kambodzan joogaretriitti Hariharalaya on loistava. Kuusi päivää ruokineen ja majoituksineen maksoi $270 USD kahden hengen bambumajassa. Todella edullinen hinta siihen nähden, miten paljon tästä retriitistä sain irti!

KOHDEOPAS: KAMBODZA

Siem Reap – Muutakin kuin temppeleitä