Joogaretriitti Kambodzassa – Paluu omaan itseen

Joogaretriitti Kambodzan Siem Reapissä oli yksi Kambodzan matkan kohokohtia. Sydämeni täyttyy edelleen inspiraatiosta ja rakkaudesta, kun vain ajattelenkin ainutlaatuista viikkoa, jonka sain täällä viettää. Jos etsit joogaretriittiä Kambodzassa tai Kaakkois-Aasiassa, tästä paljon parempaa et löydä.
Olin jo pitkään haaveillut joogaretriitistä Kaakkois-Aasiassa, mutta Kambodzan Hariharalaya ylitti odotukset.
Vuosien takaisen buddhalaisen meditaatioretriitin opit olivat jo päässeet unohtumaan, enkä yrityksistä huolimatta ollut tarpeeksi motivoitunut säännölliseen joogaan saati meditaatioon. Siitä huolimatta, että tiedostan, kuinka hyvää se minulle tekee.
Sain joogaretriitiltä mitä tulin hakemaan, potkun persauksille ja pulppuavaa inspiraatiota säännölliseen harjoitukseen, mutta sain myös niin paljon enemmän. Opin olemaan enemmän läsnä, elämään tietoisemmin. Opin paljon lisää meditaatiosta, joogasta ja elämästä yleensä. Sain muistutuksen siitä, kuinka hyvää tekee viettää aikaa luonnossa. Opimme yhteisöstä ja toisiltamme.
Viikko ei tee kenestäkään valaistunutta joogia, mutta joogaretriitti pakotti hiljentymään ja palaamaan itseeni, ja se teki uskomattoman hyvää.
En tiedä oliko se pelkästään retriitin ansiota vai kolmen viikon paljain varpain kulkemisen ja kunnon rentoutumisen, mutta kotiin palasin energisoituneempana, inspiroituneempana ja rentoutuneempana kuin naismuistiin.
Joogaretriitin puitteet ovat idylliset
Hariharalaya sijaitsee keskellä rauhallista maaseutua puolen tunnin ajomatkan päässä Siem Reapistä, palmujen ja lukemattomien hedelmäpuiden katveessa. Siellä täällä roikkuu lukuisia riippumattoja. Retriitiltä löytyy kirjasto, pelihuone pingispöytineen, hiljentymisalue, elokuvamaja, pieni uima-allas, vaatimaton “kuntosali” kookospähkinäkäsipainoineen, ja jopa boulder -kiipeilysali. Oleskelualueelta löytyy mehubaari, jossa tarjoiltiin tuoreita mehuja, kookosta, jälkiruokia ja happy hourin aikaan kombuchamartineita.
Viihdyin retriitillä niin hyvin, että olisin voinut vaikka jäädä asumaan. Viimeisenä päivänä tuntui, etten halua koskaan lähteä.
Retriitin henkilökunta suorastaan säteili rakkautta. Henkilökunnan sijaan he olivat kuin oppaita polulla kohti itseämme. Erityisesti perustajan Joelin opetukset ja viisaudet tekivät vaikutuksen. Yhteisö ja ympäristö retriitillä oli rakastava ja kannustava.
Epämukavuusalueelle astuminen teki hyvää
Joogaretriitti pakotti minut haastamaan itseni monella tasolla. Luksus vaihtui pitkästä aikaa alkeelliseen bambumajaan. Olin paljon omissa oloissani, mutta pyrin myös haastamaan antisosiaalisen itseni ja tutustumaan muihin. Pitkästä aikaa pistin somen syrjään kokonaiseksi viikoksi. Elektroniset laitteet ja kellot olivat kielletty, elämä retriitillä kulki gongin kumahdusten mukaan.
Etukäteen olin huolissani vegaaniruokavaliosta. Myönnän, haaveilin lihasta enkä ole kääntymässä vegaaniksi. Mutta sen sanottuani on todettava, että ei siellä kyllä nälkä tullut. Ruoka oli aina maistuvaa, ja sitä oli enemmän kuin tarpeeksi.
Hariharalayan joogaretriitillä rohkaistiin tekemään jotain luovaa, löytämään se sisäinen lapsi. Vietin paljon aikaa lukusalissa, jossa pääsimme piirtämään, värittämään mandaloita ja kokeilemaan erikoisia soittimia.
Olen aina ollut luova tyyppi, mutta sisäinen perfektionistini on estänyt minua harrastamasta vaikkapa laulamista tai piirtämistä sen kummemmin. Jos en voi omistautua täysin harrastukselle enkä voi olla paras, onko järkeä? Tajusin vihdoin, etten tee sitä muita varten, vaan itseäni.
Aktiviteettiä riittää
Joogaretriitti Kambodzassa ei suinkaan ollut pelkkää joogaa ja meditaatiota. Oli pyöräretkeä maaseudulla vastaantulevien lapsien kiljuessa tervehdyksiään. Oli vegaanisten jälkkäreiden leivontaa, leffailtaa dokkarin parissa, ylimääräistä joogaa, yhteislauluiltoja, tuliseremoniaa sekä muun muassa mieleenpainuvia iltoja tanssin merkeissä. Lisämaksusta tarjolla oli esimerkiksi hierontaa ja yksityistä jooganeuvontaa. Hieronnalle riitti kysyntää, kaikilla taisi olla lihakset aika jumissa.
Viimeisenä päivänä osallistuin retkelle salaiselle temppelille, joka ilmeisesti tulee olemaan uudessa Angelina Jolien First They Killed My Father -leffassa. Täällä saimme siunauksen paikallisilta munkeilta ja joogasimme puiden katveessa.
Kenelle joogaretriitti sopii?
Hariharalayan jooga- ja meditaatioretriitti sopii kenelle tahansa kiinnostuneelle ensikertalaisesta kokeneempaan joogiin. Joogasessiot alkoivat ihan perusteista eivätkä olleet erityisen rankkoja (mutta siinä kuumuudessa soija lensi joka tapauksessa). Hariharalaya kutsuu joogaansa integraalijoogaksi. Se ei ole joogaa, missä väännetään jalkaa niskan taakse tai varvasta suuhun. Integraalijooga on kaiken kattavaa joogaa, mihin eivät kuulu vain asennot ja hengitysharjoitukset, vaan joka hetkessä läsnäoleminen.
Myös meditaatiosessiot aloitettiin aivan perusteista. Asento käytiin jokaisen kohdalla läpi, ja seurauksena tällä kertaa meditointi ei ollut yhtä kivuliasta kuin edellisellä retriitillä.
Oli myös mukava huomata, että päänsisäinen maailmani ei ole ihan yhtä sekavaa sillisalaattia kuin viime retriitillä. Jotain edistystä on vuosien saatossa tapahtunut. Silti, kun kesken meditoinnin hyttynen puree naamasta, tai koppakuoriainen tassuttelee reidellä, tai kun viereisestä kylästä kaikuu järkyttävä bassonjumputus, reagoimatta jättäminen osoittautui vielä aika vaikeaksi…
Tällä retriitillä osallistujat olivat pääasiassa naispuolista, nuorehkoa reppureissukansaa, mutta mukaan mahtui myös vanhempaa väkeä ja pari miestä.
Hinta-laatusuhteeltaan Kambodzan joogaretriitti Hariharalaya on loistava. Kuusi päivää ruokineen ja majoituksineen maksoi $270 USD kahden hengen bambumajassa. Todella edullinen hinta siihen nähden, miten paljon tästä retriitistä sain irti!
Muuttolintu somessa:
Instagram: @gratefulcoconut
Facebook: Muuttolintu -matkablogi
Twitter: @muuttolintu1
Blogit.fi: Muuttolintu
Sini
Olen hiljattain katsonut tuon Minimalismi – dokkarin, jonka jälkeen tuli pakottava tarve siivota oma vaatekaappi. 🙂
Anna
Heh, sama! Ja muutenkin raivata roinaa pois, aloin haaveilla myös pienemmästä kämpästä.
Sandra
Voi että! Tuonne kun pääsisi! Ihan loistava hinta-laatusuhde, jos vertaa vastaaviin esimerkiksi Balilla.
Anna
Niinpä! En ole Balilla retriitillä käynyt, mutta uskallan väittää silti, että Hariharalaya pieksee useimmat… <3
Emilia Alexandra
Eikä mä en kestä miten ihanalle tää kaikki kuulostaa<3 Just yks päivä kattelin netistä kambodzan joogaretriittejä ja nyt sain varmistuksen, että sinne on vielä joku päivä päästävä. Radiohiljaisuus someen ja ilman kelloa eläminen kuulostaa niin ihanan kamalalle.
Kiva postaus ihanilla kuvilla! Mukavaa loppuviikkoo Anna <3
Anna
Kiitos ihana <3 Jos Kambodzaan lähdet joogaretriitille, niin tätä parempaa sieltä ei varmaan löydy! Somehiljaisuus ja ilman kelloa eläminen oli yksi parhaista asioista tuolla 🙂
Travelloverin Annika
Tämä on minulle kokonaan vieras maailma, mitä nyt meikittömänä hikoilu vastaa ihan normaalia oleiluani Kaukoidässä. 🙂 Jollain tavalla tuollainen aivan erilainen kiehtoo. Ehkä jostain tuollaisesta voisi olla tie sisäisen kaaokseen taltuttamiseen, mutta toisaalta ainakin vielä vieroksun ajatusta. Mutta ainakin puitteet olisivat kunnossa (jos ne tuhatjalkaiset oleilisivat jossain muualla).
Anna
Itselle joogasta ja meditaatiosta on pikkuhiljaa tullut tosi tärkeä väline juurikin sen sisäisen kaaoksen taltuttamiseen, ja myös fyysiseen hyvinvointiin. Jos ikinä kiinnostut enemmän, niin suosittelen kokeilemaan. Tää ei ole mikään luksusretriitti, mutta puitteet ihan mukavat, jos bungalowelämään on muutenkin tottunut Kaukoidässä. Ja hinta-laatusuhde oli kyllä ihan loistava!
Mika / Lähtöportti
Mielenkiintoista, tämä nimittäin valaisi hyvin tällaiselle asiaan perehtymättömälle mistä joogaretriitissä oikein on kysymys. Saattaa olla, etten koskaan tuollaiselle retriitille lähde, mutta ajattelemisen aihetta tämä silti antoi. Somesta ja kaiken maailman laitteista irtautuminen joksikin määräajaksi tekisi varmasti hyvää. Voisin aloittaa vaikka meditatiivisesta metsäretkestä ilman puhelinta. On muuten mukava lukea tällaista tekstiä, josta voi aistia onnellisuutta noista kokemuksista 🙂
Miika & Gia | matkakuume.net
Kuulosta siiltä, että ensi kerralla kun käydää Kambodzassa, tämän voisi ottaa listalle tekemiseksi. Hintakaan ei mitenkään päätä huimaa – tosin ilmeisesti tilatkaan ei ole erityisen herkut, siis sellaiset “spa-henkiset”.
Olen tässä jo hyvän tovin miettinyt että joogaretriitille pitäisi päästä. Ihan samoista syystä kun sinäkin; ei tule arjessa käytyä tarpeeksi säännöllisesti, vaikka se tekee älyttömän hyvää.
Marja
Moi, innostuin tästä valtavasti! Kiitos inspiraatiosta!
Mulla on suunnitteilla marraskuulle reissu Vietnamiin ja Kambodzaan, ja olisin reissussa suurimman osan ajasta yksin. Olen hyvin kokenut matkaaja (myös yksinäni) mutta melko kokematon Aasian-matkaaja – vain Thaimaa ja pari palaa Indonesiaa on tullut tutuksi. Mikä tilanne Kambodzassa on nyt? Uskaltaisinko reissata siellä itsekseni? Tarkoitus olisi lentää Ho Chi Minhiin ja suoriutua sieltä busseilla tänne Hariharalayaan. Kaikenlaiset kommentit lämpimästi tervetulleita!
Anna
Moikka Marja! Ihana kuulla että onnistuin inspiroimaan. Ihan varmasti uskallat reissata Kambodzassa yksin! Itse olin nyt pitkästä aikaa matkassa yksin, ja koin, että Kambodzassa yksin reissaaminen on tosi helppoa. Ihmiset on ihania ja auttavaisia enkä törmännyt ollenkaan kuuden viikon aikana esim. huijareihin. Toki järki täytyy pitää päässä niin kuin kotonakin tai missä tahansa muualla. Etenkin Phnom Penhissä ja jonkin verran Sihanoukvillessä on liikkeellä ryöstöjä, eli tuktukissa kannattaa pitää tiukasti kassista kiinni. Meinasin vielä kirjoittaa erikseen postauksen matkavinkeistä Kambodzaan 🙂
Mirka Laine
Moikka! Olen etsimässä retriittiä ja tämä on nyt tullut eseamman kerran vastaan. Ainut mikä mietityttää on hyönteiset. Kuinka karua meininki oli? Kammoksun ötököitä, joten onkahan tämä vähän liian hard core paikka?
Anna
Moi! Majoitus on tosi vaatimattomissa bungaloweissa, mutta me ei ainakaan bungalowin sisällä nähty kertaakaan ötökän ötökkää, ne kyllä pidetään puhtaina. Ulkoa muistan vain isot tuhatjalkaiset, joita muutamia näkyi, mutta niiden takia ei kannata jättää lähtemättä 🙂 Uskon, että pärjäät kyllä, itsekin kammoksun ötököitä jonkin verran 🙂